Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain3838 kasvia löydetty
Näytetään 2845–2880 / 3838
Pau-jacaré
Piptadenia gonoacantha
Pau-jacaré on Atlantin rannikon sademetsistä kotoisin oleva puu, joka kasvaa 8–20 metrin korkuiseksi. Se tunnetaan erityisesti korkkimaisesta rungostaan, jonka pitkittäiset ja poikittaiset harjanteet muistuttavat krokotiilin nahkaa – mistä se on saanut myös nimensä. Lehdet ovat kerrannaiset ja koostuvat kymmenistä lehdykkäpareista, muodostaen laajan mutta harvan latvuston. Pienet, valkoiset tai kermanväriset kukat kasvavat tähkämäisissä kukkaryhmissä ja houkuttelevat runsaasti mehiläisiä kukinta-aikana. Se on nopeakasvuinen pioneerilaji, jolla on keskeinen rooli metsityksessä ja kuluneiden alueiden ennallistamisessa, sillä se sitoo typpeä maaperään juuristossaan elävien bakteerien avulla.
Vassourão-branco
Piptocarpha angustifolia
Vassourão-branco (Piptocarpha angustifolia) on Brasiliasta kotoisin oleva Asteraceae-heimon puu, jota esiintyy Atlantin rannikon sademetsissä sekä Araucaria-metsissä maan etelä- ja kaakkoisosissa. Se on pioneerilaji ja ainavihanta puu, joka voi kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi ja rungon halkaisijaltaan 60 senttimetriksi. Lajilla on tunnusomainen, kauas näkyvä korkea latvus ja harmaanvihreä lehdistö. Runko kasvaa suorana; nuorena kuori on sileä ja vaalea, vanhemmiten se muuttuu harmaaksi, uurteiseksi ja verkkomaiseksi. Lehdet ovat kapeat ja suikeat. Kermansävyiset kukat puhkeavat alueesta riippuen elokuun ja helmikuun välillä, ja ne ovat tärkeä nektarin lähde paikallisille mehiläisille. Puu kasvaa nopeasti aukioilla ja metsänreunoilla, minkä vuoksi sitä käytetään paljon ekologisissa ennallistamisprojekteissa.
Väripallokko
Pisolithus tinctorius
Pisolithus tinctorius on kiehtova ektomykorritsa-sieni, joka tunnetaan yleisesti nimellä väripallokko tai kuolleen miehen jalka. Se ei ole kasvi, vaan sieni, joka muodostaa elintärkeän symbioottisen suhteen puiden, kuten mäntyjen ja tammien, juurten kanssa. Sen itiöemä on pallomainen ja maaläheinen ulkonäöltään, muistuttaen kiveä tai eläinten jätöksiä, ja kypsyessään se muuttuu tummansävyiseksi itiömassäksi. Metsätaloudessa sitä arvostetaan suuresti, sillä se auttaa puita asuttamaan köyhiä, happamia tai kaivostoiminnan pilaantumia maita.
Koukkupisonia
Pisonia aculeata
Pisonia aculeata, joka tunnetaan myös nimellä koukkupisonia, on piikkinen trooppinen köynnöskasvi ihmekukkakasvien (Nyctaginaceae) heimosta. Tämä Amerikan ja Karibian trooppisilta alueilta kotoisin oleva voimakaskasvuinen kasvi kasvattaa pitkiä oksia, joissa on koukkumaisia piikkejä. Näiden avulla se tarttuu muihin kasveihin ja pintoihin kiipeillessään. Sen pienet ja huomaamattomat kukat puhkeavat ryppäissä keväällä ja kesällä, ja niitä seuraavat tahmeat siemenet, jotka voivat tarttua pieniin hyönteisiin ja lintuihin. Sitä viljellään toisinaan koristekasvina trooppisissa puutarhoissa ja luonnollisina pensasaitoina.
Aitopistasia
Pistacia
Pistasiat (Pistacia) on puiden ja pensaiden suku sumakkikasvien (Anacardiaceae) heimossa. Se on kotoisin Välimeren alueelta, Lähi-idästä, Keski-Aasiasta ja osista Amerikkaa. Sukuun kuuluu tunnettuja lajeja, kuten syötävä aitopistasia (P. vera), mastiksipistasia (P. lentiscus), pentinpistasia (P. terebinthus) ja koristeellinen kiinanpistasia (P. chinensis). Pistasiat ovat sopeutuneet kuiviin ja puolikuiviin ilmastoihin, ja ne tunnetaan poikkeuksellisesta kuivuudenkestävyydestään, pitkäikäisyydestään sekä monipuolisista käyttömahdollisuuksistaan ravintona, lääkkeenä ja koristekasveina.
Kiinanpistaasi
Pistacia chinensis
Pistacia chinensis, yleisesti tunnettu kiinanpistaasina, on keskikokoinen tai suuri lehtipuu, joka on kotoisin Kiinasta ja Taiwanista. Se on tunnettu upeasta, tulisesta syysvärityksestään – muuttuen kirkkaan oranssiksi, punaiseksi ja tulipunaisesta – ja se on yksi luotettavimmista ja näyttävimmistä koristepuista lauhkeisiin ilmastoihin. Se kasvaa 9–12 metriä korkeaksi, ja sillä on leveä, pyöreä latvus, hilseilevä kuori, joka paljastaa lohenpunaiset sisäkerrokset, sekä pienet, huomaamattomat kevätkukat. Vakiinnuttuaan se on poikkeuksellisen kuivuutta kestävä, saasteita kestävä ja suurelta osin tuholaisvapaa, mikä tekee siitä vähän hoitoa vaativan maisemasuosikin.
Mastiksipuu
Pistacia lentiscus
Välimeren alueelta kotoisin oleva ikivihreä pensas tai pieni puu, jolla on nahkamaiset lehdet ja pyöreä latvus. Se kasvaa yleensä yli 3 metrin korkuiseksi. Kasvi on kaksikotinen, ja sen hyvin pienet vihreät tai punertavat kukat ilmestyvät keväisin. Emikasveihin kehittyy punaisia marjoja, jotka muuttuvat kypsyessään mustiksi. Sen kuoresta saadaan mastiksihartsia.
Tärpättipistasia
Pistacia terebinthus
Tärpättipistasia (Pistacia terebinthus) on Välimeren alueelta kotoisin oleva sumakkikasvien heimoon kuuluva kesävihanta pensas tai pieni puu. Se kasvaa kalkkipitoisilla ja kivisillä mailla ja tuottaa aromaattista hartsia, joka tunnetaan historiallisesti nimellä "Khioksen tärpätti". Sen purppuranpunaiset kukat ilmestyvät keväisin, ja niitä seuraavat pallomaiset hedelmät, jotka kypsyvät punaisesta tummanruskeiksi.
Vesikaali
Pistia stratiotes
Vesikaali (Pistia stratiotes) on vapaasti kelluva vesikasvikasvi Araceae-heimosta, kotoisin pantrooppisilta alueilta. Sen samettimaiset ruusukkelehdet muistuttavat pientä salaatinpäätä, mistä nimi juontuu. Sitä viljellään laajasti koristealtaissa, akvaarioissa ja vesipuutarhoissa, joissa sillä on keskeinen rooli luonnollisessa vedenpuhdistuksessa ylimääräisiä ravinteita imeyttämällä.
Herne
Pisum sativum
Herne (Pisum sativum) on yksivuotinen, kiipeilevä palkokasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva yrtti, jota on viljelty tuhansia vuosia sen makeiden, ravitsevien palkojen ja siementen vuoksi. Se tarttuu tukiin kärhillään ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa jopa 2 metrin korkeuteen. Herne rikastuttaa maaperää Rhizobium-suvun juurinystyräbakteerien avulla sitomalla ilmasta typpeä, ja se on suosittu välikasvi sekä tärkeä vihannes puutarhureiden keskuudessa.
Kiiltopitospuuro
Pittosporum
Kiiltopitospuuro on ikivihreä pensas tai pieni puu, jota käytetään usein puutarhoissa ja pensasaitoina sen tiheän, kiiltävän lehdistön ja keväällä puhkeavien tuoksuvien, sitrusmaisten kukkien vuoksi. Se on kestävä, sietää hyvin leikkaamista ja soveltuu niin ruukkuihin kuin suoraan maahan istutettavaksi, mikä tekee siitä suositun valinnan maisemointiin lauhkeassa ilmastossa.
Kiiltokielopuu
Pittosporum tenuifolium
Kiiltokielopuu on nopeakasvuinen ikivihreä pensas tai pieni puu, joka on kotoisin Uudesta-Seelannista. Se on arvostettu aaltoreunaisista, kiiltävän vihreistä lehdistään ja lähes mustista nuorista varsistaan. Loppukeväästä alkukesään se kantaa pieniä, hunajantuoksuisia, syvän violetteja kukkia, joiden tuoksu on voimakkaimmillaan iltaisin. Luonnostaan tiheän ja pystykasvuisen muotonsa ansiosta sitä käytetään laajalti tuulensuojana, pensasaitana tai koristepensaana rannikko- ja lauhkean vyöhykkeen puutarhoissa.
Japaninpittosporum
Pittosporum tobira
Pittosporum tobira, tunnetaan yleisesti nimillä japaninpittosporum tai valeappelsiini, on ikivihreä pensas, joka on kotoisin Japanista, Kiinasta ja Koreasta. Sille on ominaista tiheä, kiiltävä tummanvihreä lehdistö, ja se tuottaa keväällä tuoksuvia kermavalkoisten kukkien terttumaisia kukintoja, joiden tuoksu muistuttaa appelsiininkukkia. Se on erittäin arvostettu sopeutuvaisuutensa ansiosta ja menestyy rannikkoistutuksissa, aidanteina, näkösuojina sekä koristekasvina.
Kielopuu
Pittosporum undulatum
Ainavihanta puu tai suuri pensas, jolla on kiiltävät, aaltoreunaiset vihreät lehdet. Laji on kotoisin Itä-Australiasta. Se voi kasvaa noin 12–15 metrin korkuiseksi ja kukkii keväällä erittäin tuoksuvin valkoisin kukkia, joiden tuoksu on voimakkaimmillaan yöllä. Kukintaa seuraavat puumaiset oranssit hedelmät. Huomautus: lajia pidetään haitallisena vieraslajina useilla alueilla, kuten Etelä-Afrikassa, Havaijilla, Azoreilla, Karibialla ja Etelä-Brasiliassa.
Hopeatupsisaniainen
Pityrogramma calomelanos
Pityrogramma calomelanos, tunnetaan yleisesti nimellä hopeatupsisaniainen, on trooppinen monivuotinen saniainen, joka on kotoisin Ameriikoista. Sen tunnistettavin piirre on valkoinen tai kellertävä vahamainen jauhe, joka peittää lehtihankojen alapinnan antaen niille näyttävän hopeanvärisen ulkonäön. Se menestyy lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa ja sopeutuu hyvin sekä sisä- että ulkoviljelyyn.
Mustajäkälä
Placynthium nigrum
Placynthium nigrum on kalkkipitoisilla alustoilla kasvava rupijäkälä. Sille on tyypillistä rakeinen, musta tai tummanruskea sekovarsi, joka muodostaa usein ruusukkeita tai laajoja laikkuja kalliopaljastumilla.
Aasianratamo
Plantago asiatica
Aasianratamo (Plantago asiatica) on ratamokasvien (Plantaginaceae) heimoon kuuluva monivuotinen ruoho, joka on kotoisin Itä-Aasiasta — Kiinasta, Japanista ja Koreasta. Se muodostaa tyviruusukkeen, jonka leveänpuikeat tai soikeat lehdet ovat 4–12 cm pitkiä, tummanvihreitä ja niissä on selkeät lehtisuonet. Kasvi kasvattaa 20–45 cm korkeita pystysuoria kukkavarsia, joissa on lukuisia pieniä valkoisia kukkia. Erittäin sitkeänä kasvina se valtaa häiriintyneitä elinympäristöjä, kuten tienvarsia ja joutomaita. Perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä se on tunnettu vuosituhansia nimellä Cheqiancao (车前草), ja sillä on todettuja diureettisia, tulehdusta ehkäiseviä ja limaa irrottavia ominaisuuksia.
Heinäratamo
Plantago lanceolata
Heinäratamo on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta on nykyään levittäytynyt ympäri maailmaa. Se muodostaa tyviruusukkeen suikeista ja suonikkaista lehdistä, joista nousevat ohuet, lehdettömät kukkavanat. Niiden päässä on pieniä, rusehtavia tähkäkukintoja keväästä kesään. Erittäin kestävä ja sopeutuvainen kasvi viihtyy laitumilla, nurmikoilla ja joutomailla, ja sillä on pitkät perinteet lääkekasvina.
Piharatamo
Plantago major
Piharatamo (Plantago major) on kestävä, monivuotinen luonnonkasvi, joka kuuluu ratamokasvien (Plantaginaceae) heimoon. Se muodostaa matalan lehtiruusukkeen leveistä, soikeista lehdistä, joissa on tyypilliset rinnakkaiset lehtisuonet. Se kasvaa niityillä, laitumilla, tienvarsilla ja tiivistyneessä maassa ympäri maailmaa. Toukokuusta syyskuuhun ilmestyvät kapeat, pystyt tähkäkukinnot, joissa on pieniä, vaatimattomia kellertävänvihreitä kukkia. Yhtenä kansanlääkinnän tunnetuimmista lääkeyrteistä sitä on käytetty vuosisatojen ajan haavoihin, hyönteisten pistoihin, yskään ja hengitystieinfektioihin. Nuoret lehdet ovat syötäviä ja sisältävät runsaasti piihappoa, limaineita, parkkiaineita ja flavonoideja.
Amerikanratamo
Plantago rugelii
Amerikanratamo (Plantago rugelii) on kestävä, Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosista kotoisin oleva monivuotinen ruohovartinen kasvi. Se muodostaa tiiviin lehtiruusukkeen leveistä, soikeista lehdistä, joiden lehtiruotien tyvet ovat tunnusomaisen punavioletit. Sitä tavataan usein nurmikoilla, tienvarsilla ja häiriintyneillä kasvupaikoilla; se on sekä yleinen "rikkaruoho" että arvostettu lääke- ja hyötykasvi, jolla on pitkä perinteinen käyttöhistoria.
Keltalehdokki
Platanthera chlorantha
Keltalehdokki (Platanthera chlorantha) on Euroopan metsissä, kalkkipitoisilla niityillä ja soistuneilla alueilla kasvava mukulajuurinen kämmekkäkasvi. Kasvi kasvaa 30–60 cm korkeaksi, ja sillä on kaksi kiiltävää, soikeaa tyviruusukelehteä sekä pienempiä suikeita varsilehtiä. Vihertävänvalkoiset, vaniljantuoksuiset kukat muodostavat harvan kukinnon, ja niissä on pitkä kannus, joka on sopeutunut yöperhosten (kuten yökkösten ja kiitäjien) pölytykseen. Siitepölymyhkyt kiinnittyvät pölyttäjän silmien väliin, eivätkä imukärsän tyveen kuten lähisukuisella valkolehdokilla (Platanthera bifolia). Kasvi on sopeutunut kalkkipitoisille ja neutraaleille kasvupaikoille ja tarvitsee itämiseen sekä kasvuun sienijuuren (mykorritsan).
Isokämmekkä
Platanthera orbiculata
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva maassa kasvava kämmekkäkasvi, joka viihtyy kosteissa havu- ja lehtimetsissä Kanadasta Yhdysvaltojen itä- ja pohjoisosiin. Lajin tunnistaa kahdesta suuresta, kiiltävästä ja pyöreästä tyvilehdestä, jotka lepäävät maata vasten, sekä kukkavanasta, jossa on jopa 30 vihertävänvalkoista, pitkänkannuksellista kukkaa. Kasvi on pääasiassa yöperhosten pölyttämä.
Plataani
Platanus
Platanus on suurikokoisten, lehtensä pudottavien puiden suku, Platanaceae-heimon ainoa edustaja, johon kuuluu noin 10 lajia, jotka ovat levinneet pohjoiselle pallonpuoliskolle – Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Ne tunnetaan tunnusomaisesta kuorestaan, joka hilseilee epäsäännöllisinä laattoina paljastaen kerman, vihreän ja harmaan sävyjä. Lehdet ovat sormihalkoisia ja pallomaiset hedelmät pysyvät oksilla talven yli. Lontoonplataani (Platanus × hispanica), idänplataanin ja amerikanplataanin risteymä, on tullut yhdeksi maailman eniten istutetuista kaupunkien koristepuista sen saasteenkestävyyden ja maaperän tiivistymisen sietokyvyn ansiosta.
Puistoplataani
Platanus × hispanica
Puistoplataani (Platanus × hispanica) on kookas kesävihanta puu, joka on idänplataanin (P. orientalis) ja lännenplataanin (P. occidentalis) välinen hybridi. Se on helppo tunnistaa rungon kuoresta, joka hilseilee epäsäännöllisinä levyinä paljastaen kermanvalkoisia, oliivinvihreitä ja harmaita sävyjä, sekä suurista, vaahteranlehtiä muistuttavista liuskaisista lehdistään. Se on yksi maailman yleisimmistä kaupunkipuista, jota arvostetaan sen erinomaisen saasteiden, tiivistyneen maaperän ja kuivuuden kestävyyden vuoksi.
Lännenplataani
Platanus occidentalis
Lännenplataani on yksi itäisen Pohjois-Amerikan suurimmista alkuperäisistä lehtipuista, saavuttaen yleensä 23–30 metrin korkeuden ja leveän, levittäytyvän latvuksen. Se tunnetaan parhaiten tunnusomaisesta hilseilevästä kaarnastaan, joka irtoaa epäsäännöllisinä harmaanruskeina levyinä paljastaen sileän, kermanvalkoisen sisäkaarnan. Alun perin jokivarsilta, tulvatasangoilta ja alavilta mailta kotoisin oleva puu sietää märkää maaperää sekä kuivia jaksoja kotiuduttuaan. Pienet yksikotiset kukat ilmestyvät varhain keväällä (vihreät hedekukinnot, viininpunaiset emikukinnot), joita seuraavat tunnusomaiset pallomaiset siemenpähkylät, jotka säilyvät puussa läpi talven.
Idänplataani
Platanus orientalis
Idänplataani (Platanus orientalis) on kookas kesävihanta puu, joka on kotoisin Kaakkois-Euroopasta ja Lounais-Aasiasta. Se tunnetaan vaaleasta, laattoina hilseilevästä kaarnastaan ja syvään liuskoittuneista lehdistään, jotka muistuttavat vaahteran lehtiä. Pitkäikäinen ja nopeakasvuinen puu voi kasvaa yli 30 metriä korkeaksi. Historiallisesti se yhdistetään Hippokrateeseen, jonka kerrotaan opettaneen lääketiedettä Kosin saarella sijaitsevan yksilön alla.
Lontoonplataani
Platanus x hispanica
Lontoonplataani (Platanus x hispanica) on upea hybridilehtipuu, jonka uskotaan olevan risteys itäisen plataanin (Platanus orientalis) ja amerikanplataanin (Platanus occidentalis) välillä. Euroopassa syntynyt laji on noussut yhdeksi maailman yleisimmin istutetuista kaupunkipuista, sillä se kestää poikkeuksellisen hyvin ilmansaasteita, tiivistynyttä maaperää ja kuivuutta. Sen näyttävä, hilseilevä kuori – joka paljastaa kermaisia, oliivinharmaan ja vaaleanruskean sävyisiä läikkiä – tekee siitä ympäri vuoden silmiinpistävän koristepuun. Puu voi kasvaa jopa 30 metrin korkeuteen, ja sen laaja latvus voi ulottua 24 metrin leveyteen tarjoten runsaasti varjoa puistoissa, puistokäytävillä ja kaupunkiaukioilla.
Hirvensarvisaniainen
Platycerium alcicorne
Platycerium alcicorne, joka tunnetaan yleisesti nimellä hirvensarvisaniainen, on epifyyttinen saniainen, joka on kotoisin Madagaskarilta ja Itä-Afrikasta (mukaan lukien Kenia, Mosambik, Tansania, Zimbabwe ja naapurisaaret kuten Komorit, Mauritius, Reunion ja Seychellit). Kuten muillakin hirvensarvisaniaisilla, sillä on kahdenlaisia lehtiä: pyöreitä, kilpimäisiä pesälehtiä, jotka kiinnittyvät kasvualustaan ja suojaavat juuristoa, sekä hirvensarvea muistuttavia kasvulehtiä, jotka kaartuvat ulospäin ja joiden alapinnalla on itiöpesäkkeitä. Luonnossa se kasvaa puiden rungoilla ja oksilla keräten kosteutta ja ravinteita ilmasta, sateesta ja pesälehtien taakse kertyneestä hajoavasta orgaanisesta aineksesta. Se ei koskaan kuki tai tuota siemeniä, vaan lisääntyy itiöiden ja emokasvista irrotettavien sivuversojen avulla.
Hirvensammalsaniainen
Platycerium bifurcatum
Platycerium bifurcatum on näyttävä epifyyttinen saniainen, joka on kotoisin Australian, Jaavan ja Uuden-Guinean sademetsistä. Kasvi tunnetaan ainutlaatuisista, hirven sarvien muotoisista lehdyköistään, ja se kasvaa luonnostaan puiden ja kivien pinnalla imeyttäen ravinteita ja kosteutta ilmasta. Se tuottaa kahdenlaisia lehdyköitä: steriilejä kilpilehdyköitä, jotka ankkuroivat kasvin alustaan, sekä fertiileitä lehdyköitä, jotka muistuttavat poron sarvia. Oikein hoidettuna hirvensammalsaniainen voi elää yli 50 vuotta ja kasvaa vaikuttavaksi eläväksi veistokseksi.
Filippiiniläinen hirvensarniaksinen
Platycerium grande
Platycerium grande on upea epifyyttinen saniainen, joka on kotoisin Filippiineiltä. Se tunnetaan valtavista haarautuvista lehdistään, jotka muistuttavat hirven sarvia. Platycerium-suvun suurimpiin lajeihin kuuluva kasvi voi kasvaa jopa 120 cm korkeuteen. Luonnossa se kasvaa puunrungoilla ja kallioilla imeyttäen ravinteita ja kosteutta tyvikilpilehdistään.
Hillin hirvensakisaniainen
Platycerium hillii
Platycerium hillii, joka tunnetaan yleisesti nimillä Hillin hirvensakisaniainen tai vihreä hirvensakisaniainen, on australialainen epifyyttinen saniainen Polypodiaceae-heimosta. Kotoisin Queenslandin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta, se kasvaa puiden rungoilla ja kallioilla muodostaen kahdenlaisia lehtiä: litteät kilpilehdet, jotka ankkuroivat kasvin ja keräävät ravinteita, sekä pystyt sarvimaiset itiölehdet, jotka antavat sille tunnusomaisen hirvensakimaisen ulkonäön. Se on yksi kompakteimmista Platycerium-lajeista, mikä tekee siitä erittäin sopivan sisäkasvatukseen.
Jättiläishirvisarvisaniainen
Platycerium superbum
Platycerium superbum, jättiläishirvisarvisaniainen, on majesteettinen epifyyttinen saniainen, joka on kotoisin subtrooppisesta ja trooppisesta itäisestä Australiasta. Se kasvaa kiinnittyneenä puunrunkoihin ja kallioihin muodostaen näyttäviä sarvenmuotoisia hedelmällisiä lehtiä, jotka voivat olla jopa 2 metriä pitkiä, sekä pyöreitä kilpilehtiä, joiden halkaisija voi yltää yhteen metriin. Se on yksi maailman suurimmista ja vaikuttavimmista saniaisista.
Idänarborvitae
Platycladus orientalis
Platycladus orientalis, yleisesti tunnettu nimillä idänarborvitae tai kiinalainen arborvitae, on ikivihreä havupuu Cupressaceae-heimosta, kotoisin Kiinasta ja Koreasta. Se kasvaa hitaasti pylväsmäisestä kartiomaisen muotoiseksi, saavuttaen jopa 10 metrin korkeuden. Suomuiset lehdet muodostavat litteitä, pystysuoria lehvästöjä, joiden kellertävänvihreä väri muuttuu pronssiseksi talvella. Sitä käytetään laajalti aidanteina, suojaistutuksina ja koristekasvina. VAROITUS: lehdet ja siemenet sisältävät tujonia — myrkyllinen lemmikkieläimille ja ihmisille nieltynä.
Jalokello
Platycodon grandiflorus
Jalokello (Platycodon grandiflorus) on kellokasvien (Campanulaceae) heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Itä-Aasiasta – Kiinasta, Koreasta, Japanista ja Siperiasta. Se on tunnettu ilmapalloa muistuttavista nupuistaan, jotka pullistuvat ennen avautumistaan kellomaisiksi, viisiterälehtisiksi kukiksi. Kukkien väri vaihtelee sinisen, liilan, vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyissä. Kasvi kasvaa 30–60 cm korkeaksi, kukkii heinäkuusta lokakuuhun ja on suosittu perenna kukkapenkeissä, kivikkopuutarhoissa ja ruukuissa.
Kuubalainen oregano
Plectranthus amboinicus
Plectranthus amboinicus, yleisesti kuubalaisena oreganona tai intialaisena boragena tunnettu, on aromaattinen puolisukkuleentti yrtti Lamiaceae-heimosta. Alun perin trooppisesta Afrikasta kotoisin oleva ja tropiikissa laajasti luonnonvaraistumut kasvi tunnetaan paksuista, lihaksikkaista, sametinpehmeistä lehdistään sekä voimakkaasta oregano-minttu-tuoksustaan. Sitä viljellään laajalti sekä kulinaarisena yrttinä että lääkekasвina.
Hopealiisukka
Plectranthus argentatus
Plectranthus argentatus, nykyiseltä luokitukseltaan Coleus argentatus, on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon kuuluva pensasmainen kasvi. Se on kotoisin Australian Queenslandin ja Uuden Etelä-Walesin rajaseuduilta, missä se kasvaa kalliopaljastumilla ja sademetsien reunoilla. Kasvi muodostaa noin metrin korkean ja leveän mätäsmäisen kasvuston. Sen soikeat, 5–11 cm pitkät lehdet ovat nyhälaitaiset ja hienon karvoituksen peittämät, mikä antaa niille kasville ominaisen salvianvihreän tai hopeisen värityksen. Loppukesällä se kasvattaa jopa 30 cm pitkiä terttukukintoja, joissa on pieniä sinivalkoisia kukkia; ne ovat kuitenkin vähemmän näyttäviä kuin itse lehdistö. Laupeassa ilmastossa sitä käytetään yksivuotisena ryhmäkasvina kukkapenkeissä ja ruukuissa, ja sille on myönnetty Royal Horticultural Societyn Award of Garden Merit -tunnustus.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.