Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain3838 kasvia löydetty
Näytetään 2809–2844 / 3838
Valkokuusi
Picea glauca
Valkokuusi (Picea glauca) on kylmää kestävä ikivihreä havupuu, joka on kotoisin Kanadasta ja Yhdysvaltojen pohjoisosista. Se on arvostettu tiheän pyramidimaisen kasvutapansa ja pehmeiden, sinivihreiden neulastensa vuoksi. Vaikka luonnonvarainen laji voi kasvaa metsissä 18–24 metrin korkeuteen, sen kompakti viljelymuoto 'Conica' (kartiovalkokuusi) kasvaa vain muutaman senttimetrin vuodessa. Tämä tekee siitä yhden suosituimmista havupuista ruukkukasvatukseen, bonsaiksi sekä sisätilojen tai terassien koristukseksi.
Kartiovalkokuusi
Picea glauca 'Conica'
Picea glauca 'Conica' eli kartiovalkokuusi on hitaasti kasvava ikivihreä havupuu, joka on peräisin luonnonvaraisesta valkokuusesta (Picea glauca) ja löydettiin vuonna 1904 Albertasta, Kanadasta. Tämä lajike on tunnettu täydellisestä, symmetrisestä kartiomaisesta muodostaan – se kasvaa vain 5–10 cm vuodessa, minkä vuoksi se sopii erinomaisesti pieniin puutarhoihin, kivikkoryhmiin ja ruukkuihin. Sen lyhyet, pehmeät, vaaleanvihreät neulaset sijaitsevat tiheästi oksilla, antaen kasville tyylikkään ja kompaktin ulkonäön. Lajike on erittäin talvenkestävä (jopa –40 °C) ja vaatii vain vähän hoitoa, mutta se on herkkä vihannespunkeille eikä siedä suurta ilmankosteutta tai kuumia kesiä.
Valkokuusi
Picea laxa
Valkokuusi (Picea glauca), joka tunnetaan myös kanadanvalkokuusena, on majesteettinen havupuu, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan pohjoisilta alueilta – Alaskasta Newfoundlandiin ja etelässä Montanaan asti. Sille on ominaista tiheä, kartiomainen latvus, lyhyet, nelikulmaiset, harmaanvihreät neulaset, joilla on tunnusomainen tuoksu, ja pienet, ohuet kävyt. Se kuuluu maailman kestävimpiin puihin – se kestää pakkaslämpötiloja jopa -50 °C:een asti ja selviytyy ankarista pohjoisista talvista. Se kasvaa jopa 25 metrin korkeuteen, mutta kasvaa luonnollisesti hitaammin. Se on pohjoisten metsien peruspuulaji ja tarjoaa turvapaikan monille linnuille ja nisäkkäille. Kääpiökulttuurit, kuten Conica, ovat suosittuja koristekasveina puutarhoissa ja ruukuissa.
idänkuusi
Picea orientalis
Idänkuusi (Picea orientalis) on mäntykasvien heimoon kuuluva ikivihreä havupuu, joka on kotoisin Koillis-Turkista ja Georgian Kaukasuksen alueelta. Puu muodostaa tiheän, kapean ja pyramidinmuotoisen latvuston, jossa on riippuvat sivuoksat ja lyhyet, kiiltävät, tummanvihreät neulaset, jotka myötäilevät versoja. Keväällä puuhun ilmestyy silmiinpistävän punavioletteja hedekäpyjä, jotka kypsyvät syksyllä ruskeiksi siemenkävyiksi. Puutarhoissa ja puistoissa laji saavuttaa tyypillisesti 15–18 metrin korkeuden ja 4–7 metrin leveyden monen vuoden kasvun jälkeen, kun taas luonnonvaraiset yksilöt voivat kasvaa huomattavasti korkeammiksi. Se tunnetaan hitaasta mutta tasaisesta kasvustaan, ja sitä käytetään usein koristepuuna, suojavyöhykkeillä tai yksittäispuuna suurissa puutarhoissa ja puistoissa.
Okakuusi
Picea pungens
Okakuusi (Picea pungens) on kookas, kartiomainen ikivihreä havupuu, joka on kotoisin Yhdysvaltojen länsiosien Kalliovuorilta. Se on arvostettu jäykistä, hopeansinisistä neulasistaan, jotka kasvavat tiheinä harjamaisina muodostelmina. Maisemassa se voi saavuttaa 15–23 metrin korkeuden. Se on Coloradon virallinen osavaltiopuu ja suosittu valinta tuulensuojaksi, näkösuojaksi sekä eläväksi joulukuuseksi.
Kastanjakääpä
Picipes badius
Picipes badius, joka tunnettiin aiemmin nimellä Polyporus badius, on puulla kasvava sieni, jolle on ominaista sileä, kiiltävä ja väriltään kastanjanruskea tai tummanruskea lakki. Sen jalka on tyypillisesti tyvestä musta ja epäkeskinen. Sitä esiintyy pääasiassa lehtipuiden lahopuulla. Vaikka sieni ei ole myrkyllinen, sen rakenne muuttuu vanhetessaan erittäin sitkeäksi, mikä tekee siitä syömäkelvottoman.
Kellovaivero
Pieris japonica
Kellovaivero (Pieris japonica) on kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva ikivihreä pensas, joka on kotoisin Japanista, Etelä-Kiinasta ja Taiwanista. Se tunnetaan kuparinpunaisista uusista versoistaan, jotka muuttuvat kypsyessään kiiltävän tummanvihreiksi, sekä riippuvista, uurnamaisista valkoisista kukkaryppäistään, jotka puhkeavat varhain keväällä. Kasvi on hidaskasvuinen ja viihtyy puolivarjossa, happamassa ja tasaisen kosteassa maaperässä.
Pilea
Pilea
Pilea on trooppisten kasvien suku Urticaceae-heimossa, kotoisin Etelä-Kiinasta ja Vietnamista. Sukuun kuuluu suosittuja huonekasveja, kuten P. peperomioides (kiinalainen rahapuu), P. cadierei (alumiinikasvio) ja P. mollis (Moon Valley -kasvio). Nämä kompaktit ja nopeakasvuiset kasvit ovat helppoja hoitaa ja menestyvät hyvin sisätiloissa.
Alumiinipilkkaruoho
Pilea cadierei
Pilea cadierei, joka tunnetaan yleisesti alumiinipilkkaruohona, on näyttävä trooppinen monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Vietnamin metsistä. Sen soikeat tummanvihreät lehdet on koristeltu neljällä koholla olevalla hopeisenvärisellä laikusella, jotka antavat kasville metallisen kiillon. Kasvi kuuluu nokkoskasvien heimoon (Urticaceae). Kompakti ja nopeakasvuinen laji kasvaa sisätiloissa noin 30–40 cm korkeaksi ja on erinomainen huonekasvi aloittelijoille.
Depressa-pilea
Pilea depressa
Pilea depressa on pieni, nopeakasvuinen ryömivä ja riippuva kasvi Urticaceae-heimosta, kotoisin Keski-Amerikan ja Karibian trooppisilta alueilta. Sen pienet, pyöreät, kiiltävän vihreät lehdet muodostavat tiheitä mattoja, jotka kaartuvat kauniisti riippuruukuista, valuvat ruukkujen reunojen yli tai peittävät terraarioiden pohjat. Kasvi on täysin myrkytön ihmisille, kissoille ja koirille, minkä ansiosta se on suosittu valinta lemmikkiystävällisissä kodeissa.
Ystävyyskasvi
Pilea involucrata
Pilea involucrata on trooppinen ikivihreä monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta ja kuuluu nokkoskasvien (Urticaceae) heimoon. Sen kauniit soikeat, samettimaiset lehdet ovat syvästi rypistyneet tai kurttuiset, tummanvihreät pronssisine ja kuparisin korostuksineen sekä punertavan violetein alapuolin. Tämä kompakti kasvi kasvaa 15–30 cm korkeaksi, mikä tekee siitä ihanteellisen terraarioihin, kirjoituspöydille ja valoisiin sisätiloihin.
Harmaapiilea
Pilea libanensis
Pilea libanensis on nokkoskasvien (Urticaceae) heimoon kuuluva monivuotinen, suikertava tai riippuva kasvi. Se on suosittu pienten, siniharmaiden ja hopeisena kimaltelevien lehtiensä sekä ohuiden, punertavien varsiensa vuoksi. Keski- ja Etelä-Amerikasta kotoisin olevaa lajia myydään usein nimillä Pilea glauca tai Pilea glaucophylla. Se sopii erinomaisesti amppeleihin, terraarioihin ja maanpeitekasviksi erilaisiin istutuksiin.
Tykistökasvi
Pilea microphylla
Tykistökasvi (Pilea microphylla) on pieni trooppinen kasvi, joka on kotoisin trooppisesta Amerikasta. Sitä arvostetaan sen uskomattoman pienten, sammalta muistuttavien lehtien vuoksi, jotka muodostavat rehevän ja tiiviin vihreän maton. Se kuuluu nokkoskasvien heimoon (Urticaceae) ja on kuuluisa poikkeuksellisesta siitepölyn ampumismekanismistaan — kun sen heteet kypsyvät, ne sinkoavat siitepölyä ilmaan näkyvänä pilvenä, mistä kasvi on saanut nimensä. Sitä käytetään laajalti maanpeittokasvina, terraariumeissa sekä sisätilojen koristekasvina.
Pilea mollis
Pilea mollis
Pilea mollis, yleisesti Kuunlaaksona tunnettu, on näyttävä sisäkasvi, joka tunnetaan syvästi teksturoiduista, sahalaitaisista lehdistään, jotka muistuttavat kuun kraattereita. Lehvistö on tyypillisesti elävän omenanvihreää tummilla pronssin- tai burgundinvärisillä suonilla, tarjoten ainutlaatuisen kosketuksellisen ja visuaalisen vetovoiman. Se kasvaa kompaktisti, minkä ansiosta se sopii erinomaisesti terraarioihin tai pienille pöytäpinnoille.
Ryömivä Charlie
Pilea nummulariifolia
Ryömivä Charlie (Pilea nummulariifolia) on nopeakasvuinen, roikkuva monivuotinen kasvi Urticaceae-heimosta, kotoisin Karibialta ja trooppisesta Etelä-Amerikasta Kolumbiasta Peruun. Sen pienet, pyöreät ja kuvioiset lehdet kasvavat maata pitkin levittäytyvillä varsilla, jotka juurtuvat nivelkohdistaan, minkä ansiosta se soveltuu erinomaisesti riippuruukkuihin tai maanpeitekasviksi lämpimissä ilmastoissa.
Kiinalainen raharuoho
Pilea peperomioides
Pilea peperomioides on suosittu huonekasvi, joka on kotoisin Kiinan Yunnanin maakunnasta. Sille on tunnusomaista pyöreät, kolikon muotoiset lehdet pitkissä lehtivarsissa, jotka antavat kasville ainutlaatuisen arkkitehtonisen ulkonäön. Tämä helppoholtoinen kasvi nousi erittäin suosituksi sosiaalisen median myötä, ja se tunnetaan siitä, että se tuottaa runsaasti pieniä taimia eli pentuja, joita voi jakaa ystäville.
Läpinäkyväruoho
Pilea pumila
Läpinäkyväruoho on herkkä yksivuotinen yrtti, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista ja Itä-Aasiasta. Sitä arvostetaan sen läpikuultavien, lasimaisten varsien ja kirkkaanvihreiden, karkeasti sahalaitaisten lehtien vuoksi. Se viihtyy kosteiden metsien pilkullisessa varjossa, missä sen pienet kellanvihreät kukat kukkivat keskikesästä syksyyn.
Punapilea
Pilea serpyllacea
Punapilea (Pilea serpyllacea) on pieni ryömivä kasvi, joka on kotoisin Bolivian ja Perun Andeilla. Se on arvostettu pienistä, kiiltävistä lehdistään, joissa on punertavia sävyjä, ja se sekoitetaan usein Pilea glaucaan. Se viihtyy terraariumeissa, riippuruukuissa ja maanpeitekasvina kosteissa sisätiloissa.
Hopeapilea
Pilea spruceana
Hopeapilea on pieni koristekasvi, joka on kotoisin Etelä-Amerikan Andien vuoristoalueilta Kolumbiasta, Venezuelasta ja Perusta. Sitä arvostetaan sen tekstuurisen, metallisen hopean- tai pronssinvärisen lehdistön vuoksi, joka kimaltelee epäsuorassa valossa. Se muodostaa tiiviitä mättäitä, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan ruukkuihin ja sisäterraarioihin.
Hiirenhaukankello
Pilosella officinarum
Pilosella officinarum, yleisesti hiirenhaukankellona tunnettu, on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Euroopasta ja Pohjois-Aasiasta. Se muodostaa tyvilehtirosetit, joiden vihreät lehdet ovat peittyneet selkeisiin valkoisiin karvoihin, jotka auttavat säilyttämään kosteutta. Kasvi leviää ryömivien rönsyjen avulla muodostaen tiheän maton. Sen kirkkaan keltaiset kukat muistuttavat pieniä voikukkia ja nousevat yksittäisillä, pystyssä olevilla varsilla.
Pilosocereus (suku)
Pilosocereus
Pilosocereus on pylväsmäisten kaktuksien suku, joka on kotoisin Brasiliasta ja Karibialta. Suvulle tunnusomaisia piirteitä ovat näyttävät sinivihreät vahaiset varret ja tiheä valkoinen villakarvapeite. Monet lajit kasvavat useita metrejä korkeiksi ja tuottavat yöllisiä kukkia.
Sinipylväskaktus
Pilosocereus azureus
Pilosocereus azureus, joka tunnetaan yleisesti nimellä sinipylväskaktus, on pylväsmäinen kaktus, joka on kotoisin Brasilian kivisiltä caatinga- ja cerrado-pensasaroilta. Sen silmiinpistävin piirre on varren siniharmaa väri, joka johtuu vahamaisesta epikutikulaarisesta pinnoitteesta, joka suojaa kasvia voimakkaalta auringonvalolta. Luonnollisessa elinympäristössään se voi kasvaa jopa 10 metriä korkeaksi ja haarautua ryppäiksi, joita peittävät kullankeltaiset piikit. Se tuottaa suuria valkoisia, öisin kukkivia kukkia, joita lepakot ja yöperhoset pölyttävät, tyypillisesti keväästä kesään.
Caatinga-sininen pilosocereus
Pilosocereus catingicola
Pilosocereus catingicola on pylväskaktus, joka on endeeminen Koillis-Brasilian puolikuivalle Caatinga-bioomille. Se tunnetaan silmiinpistävistä sinivihreistä varsistaan sekä yöllään aukeavista valkoisista tai vaaleanpunaisista kukistaan, ja se voi kasvaa luonnossa jopa 10 metrin korkeuteen. Se on yksi Brasilian Caatingan ikonisimmista kaktuksista, joka on erinomaisesti sopeutunut kuivuuteen ja voimakkaaseen auringonpaisteeseen.
Brasilianpilarikaktus
Pilosocereus chrysostele
Pilosocereus chrysostele on pilarimainen kaktus, joka on kotoisin Caatingasta, Koillis-Brasilian kausittain kuivasta trooppisesta metsästä (Ceará, Paraíba, Pernambuco ja Rio Grande do Norte). Se kasvaa mättäinä, jotka haarautuvat vain tyven läheltä, muodostaen pystyjä pilareita, joilla on sinivihreä pinta ja vaaleankeltaiset piikit. Luonnossa se voi kasvaa jopa 3 metriä korkeaksi. Sen kukat avautuvat yöllä villavasta sivurakenteesta, jota kutsutaan kefalioksi, ja niitä pölyttävät pääasiassa lepakot.
Sininen soihtulainen
Pilosocereus pachycladus
Pilosocereus pachycladus, yleisesti siniseksi soihtulaiseksi tai siniseksi pylväskaktukseksi kutsuttu kasvi, on pylväsmäinen kaktus, joka on kotoisin Brasiliasta, erityisesti Caatinga-alueelta. Sen silmiinpistävin piirre on intensiivinen, vahamainen sininen epidermis, joka suojaa kasvia auringonsäteilyltä ja veden haihtumiselta. Siinä on selkeästi määritellyt rivat, joiden areoleista kasvaa kellertäviä piikkejä. Sen kukat ovat suuria, valkoisia ja kukkivat yöllä, ja niiden pölyttäjinä toimivat ensisijaisesti lepakot.
Yökönlehti
Pinguicula
Yökönlehdet (Pinguicula) on yli 100 lajia käsittävä lihansyöjäkasvisuku, joka kuuluu vesihernekasvien heimoon. Niitä esiintyy luonnonvaraisina Amerikan, Euroopan ja Aasian lauhkeilla ja trooppisilla alueilla. Kasvien lehdet muodostavat ruusukkeen, jonka pinta on rasvainen ja kiiltävä (mistä nimi juontuu). Lehtiä peittävät limarauhaset, jotka pyydystävät, sulattavat ja imevät ravinteita pienistä hyönteisistä, mikä täydentää niiden karun ja turpeisen kasvuympäristön niukkaa ravinnepitoisuutta. Jotkut meksikolaiset lajit säilyttävät mehevät lehtensä ympäri vuoden, kun taas lauhkean ilmaston lajit muodostavat talveksi talvehtimissilmun (hibernaculum).
Aleponmänty
Pinus halepensis
Aleponmänty on ikivihreä välimerellinen havupuu, joka tunnetaan usein mutkaisesta ja epäsäännöllisestä kasvutavastaan, halkeilevasta harmahtavasta kaarnastaan sekä pitkistä, ohuista ja vaalean sinihertävistä neulasistaan, jotka kasvavat pareittain. Välimeren alueelta kotoisin oleva puu kasvaa niin hiekkaisilla rannikkodyyneillä kuin karuilla kalkkikivirinteilläkin, saavuttaen 15–25 metrin korkeuden. Kun puu on kotiutunut kasvupaikalleen, se kestää erinomaisesti kuumuutta, tuulta ja kuivuutta, ja sillä on merkittävä ekologinen rooli maaperän sitojana ja Välimeren alueen metsityksessä.
Vuorimänty
Pinus mugo
Pinus mugo, joka tunnetaan yleisesti nimellä vuorimänty, on kestävä ikivihreä havupuu, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoista, kuten Alpeilta, Karpaateilta ja Pyreneiltä. Se kasvaa tyypillisesti levittäytyvänä pensaana tai pienenä puuna, joka saavuttaa jopa 3 metrin korkeuden. Sillä on pareittain kasvavat tummanvihreät neulaset ja pienet tummanruskeat munanmuotoiset kävyt. Erittäin pakkasenkestävänä ja tuulta sietävänä se viihtyy karuissa, kivisissä ja hyvin vettä läpäisevissä maaperissä korkeissa ilmanaloissa. Sitä käytetään laajalti kivikkopuutarhoissa, alppimaisemoinnissa, eroosion torjunnassa ja bonsaina.
Euroopanmustamänty
Pinus nigra
Euroopanmustamänty (Pinus nigra) on vankka ja nopeakasvuinen ikivihreä havupuu, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoista, Itävallasta Balkanin kautta Turkkiin ja Pohjois-Afrikkaan. Sillä on tiheä, leveän kartiomainen latvus, jäykät tummanvihreät neulaset pareittain ja harmaanruskea, syvän uurteinen kaarna. Se on arvostettu kestävyydestään ja sietää huonoa, emäksistä ja tiivistynyttä maaperää, kaupunkien saasteita, rannikon suolasumua sekä voimakkaita tuulia, mikä tekee siitä suositun valinnan tuulensuojaksi, metsitykseen ja katupuuksi lauhkeilla vyöhykkeillä.
Pinja
Pinus pinea
Pinus pinea, pinja eli pinjamänty, on suuri välimerellinen havupuu, joka on kuuluisa leveästä, sateenvarjonmuotoisesta latvuksestaan ja syötävistä pinjansiemenistään, joita sen pyöreät kävyt sisältävät. Sillä on jäykät, tummanvihreät parittaiset neulaset ja punertava, halkeileva kuori, ja se voi saavuttaa 20–25 metrin korkeuden pitkän, hitaan elinkaarensa aikana. Sen tunnusomainen siluetti on Italian ja Iberian maiseman tunnusmerkki.
Ponderosамänty
Pinus ponderosa
Ponderosamänty on massiivinen ja ikoninen havupuu Amerikan lännestä. Sen tunnistaa helposti pitkistä tummanvihreistä neulasista, jotka kasvavat kolmen nipuissa, sekä paksusta, laattamaisesta kuoresta, joka saa kauniin oranssinruskean sävyn ja vaniljaa tai kinuskia muistuttavan tuoksun puun kypsyessä.
Meksikonmänty
Pinus pseudostrobus
Meksikonmänty (Pinus pseudostrobus) on suurikokoinen havupuu, joka on kotoisin Meksikon ja Keski-Amerikan ylängöiltä. Se kasvaa luonnostaan mänty-tammimetsissä 850–3 250 metrin korkeudessa. Lajin tunnistaa nuorten yksilöiden sileästä ja harmahtavasta kaarnasta, joka muuttuu iän myötä uurteiseksi ja halkeilevaksi, sekä pitkistä, riippuvista neulasista, jotka kasvavat viiden neulasen kimpuissa. Luonnollisessa elinympäristössään se voi kasvaa yli 30 metriä korkeaksi, ja sillä on tiheä, pyöreä latvus. Se on nopeakasvuinen laji, joka sietää vakiinnuttuaan kuivuutta. Sitä arvostetaan sekä puutavarana että koristepuuna lauhkeilla ja lämpimillä alueilla.
Mänty
Pinus sylvestris
Pinus sylvestris, tunnettu nimellä mänty, on majesteettinen havupuu, joka on kotoisin Euraasian alueelta. Se on helppo tunnistaa kuoresta, joka muuttuu oranssiksi ja hilseilevaksi rungon yläosassa, sekä sinivihreistä pareittain kasvavista neulasista. Se on yksi maailman kestävimmistä puista, joka pystyy menestymään arktisessa ilmastossa sekä köyhillä hiekkamailla.
Matico
Piper aduncum
Piper aduncum, joka tunnetaan yleisesti nimillä pimenta-de-macaco tai matico, on Keski- ja Etelä-Amerikasta kotoisin oleva monivuotinen pensas tai pieni puu. Se on yleinen Brasiliassa, missä sitä esiintyy pensaikkoalueilla, metsänreunoilla ja jokien varsilla. Se kasvaa nopeasti, saavuttaen 2–8 metrin korkeuden, ja sillä on aromaattiset, mausteisen makuiset lehdet sekä pitkänomaiset, valkoisesta vaaleankeltaiseen vaihtelevat kukintopiikit, jotka voivat ilmestyä ympäri vuoden. Sitä arvostetaan laajalti perinteisessä Amazonin lääketieteessä sen haavoja parantavien, antiseptisten ja antimikrobisten ominaisuuksien vuoksi.
Lolot-pippuri
Piper sarmentosum
Lolot-pippuri (Piper sarmentosum) on pippurikasvien heimoon kuuluva ikivihreä monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Sen rönsyilevät varret juurtuvat nivelkohdistaan muodostaen tiheän maton, ja pystysuorat versot kasvavat noin 50 cm korkeiksi. Sen sydämenmuotoisia, kiiltävän vihreitä ja pippurisen makuisia lehtiä käytetään laajalti ruoanlaitossa (kuten la lot -kääryleissä ja mieng kham -alkupaloissa) sekä perinteisessä lääkinnässä.
Pariparoba
Piper umbellatum
Pariparoba (Piper umbellatum) on monivuotinen pensasmainen kasvi Piperaceae-heimosta, kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta, mukaan lukien lähes koko Brasilia. Se voi kasvaa 0,9–4 metrin korkeuteen luonnollisessa elinympäristössään, vaikka se pysyykin kompaktimpana ruukussa kasvatettuna. Sen lehdet ovat suuria, pyöreitä tai sydämenmuotoisia, selkeästi kämmenmäisesti suonittuneita ja niissä on pitkät lehtiruodit, jotka optimoivat valon keräämisen varjoisissa ympäristöissä. Kukinnat ilmestyvät pystyinä, keltaisenvalkoisina tähkinä lehtihangoista, joita seuraavat ruskehtavat pyramidinmuotoiset hedelmät. Se kasvaa luonnostaan ensisijaisten metsien reunoilla, pensaikkoalueilla, rantametsissä ja varjoisilla jokivarsialueilla.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.