Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain3728 kasvia löydetty
Näytetään 3349–3384 / 3728
Filippiiniläinen maakämmekkä
Spathoglottis plicata
Spathoglottis plicata, tunnetaan yleisesti filippiiniläisenä maakämmekänä, on upea maassa kasvava orkidea, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja Tyynenmeren saarilta. Toisin kuin useimmat puissa kasvavat orkideat, tämä laji menestyy maassa muodostaen rehevät tuppaatmat laskostuneista, hihnamaista lehdistä, joiden latvassa kohoavat korkeat kukkapiikkivarsit, joissa voi olla jopa 40 eloisan vaaleanpunaisesta violettiin vaihtelevaa kukkaa. Se on yksi saavutettavimmista ja palkitsevimmista orkideoista trooppisiin ja subtrooppisiin puutarhoihin.
Kynsimaaorkidea
Spathoglottis unguiculata
Spathoglottis unguiculata, yleisesti kynsimaaorkideana tunnettu, on maassa kasvava orkidea, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta. Toisin kuin useimmat puissa kasvavat orkideat, tämä laji menestyy maassa tuottaen tyylikkäitä keltaisia ja violetteja kukkia. Sen tunnusomainen kynsimainen huuli antaa sille nimen ja erottaa sen muista koristeorkideoista.
Peltohatikka
Spergula arvensis
Peltohatikka (Spergula arvensis) on kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen ruoho, joka on levinnyt rikkakasvina pelloille ympäri Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja osia Aasiaa. Se kasvaa noin 10–50 cm korkeaksi, ja sillä on kapeat, neulasmaiset lehdet kiehkuroina. Kesästä syksyyn se kukkii pienin valkoisin viisilukuisin kukin. Tyypillisesti sitä esiintyy kevyillä, hiekkaisilla ja happamilla mailla, joissa on vähän kalkkia, erityisesti kevätviljapelloilla. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä maassa useita vuosia.
Nappimatara
Spermacoce remota
Spermacoce remota on monivuotinen (tai lyhytikäinen) ruoho tai varpu, jolla on pystyt tai lamoavat varret. Se kasvaa noin 70 cm korkeaksi, ja sillä on hieman purppuranväriset varret sekä suikeat tai soikeat, jopa 5–7 cm pitkät lehdet. Sen kukat ovat pieniä, valkoisia tai hieman vaaleanpunertavia, ja ne muodostavat tiheitä sykeröitä oksien kärkiin ja lehtihankoihin. Kasvi on kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta (Yhdysvaltojen kaakkoisosat, Karibia, Meksiko, Keski- ja Etelä-Amerikka), ja se on nykyään kotiutunut Aasian trooppisiin osiin, Tyynenmeren saarille, Intian valtamerelle ja Galápagossaarille. Se valloittaa helposti puutarhoja, nurmikoita, tienvarsia ja muokattuja maita. Kasvi on tärkeä paikalliselle eläimistölle, ja se toimii munintapaikkana perhosille, kuten Anartia fatimalle.
Aavikkomalva
Sphaeralcea ambigua
Aavikkomalva (Sphaeralcea ambigua) on monivuotinen, puuvartinen kasvi malvakasvien (Malvaceae) heimosta, kotoisin Lounais-Pohjois-Amerikan autiomaista – Kaliforniasta, Nevadasta, Utahista ja Arizonasta Luoteis-Meksikoon. Se kasvaa Mojaven, Sonoran ja Great Basinin autiomaissa 150–2 500 metrin korkeudessa. Kasvi muodostaa harmaanvihreitä, kolmiliuskaisia, huopakarvaisia lehtiä ja kantaa kupinmuotoisia, aprikoosin- tai oranssinvärisiä kukkia, jotka voivat ilmestyä lähes ympäri vuoden ilmastosta riippuen. Äärimmäisen kuivuutta kestävänä lajina se selviää vaivattomasti pitkistä kuivuusjaksoista ja karusta, kivisestä maaperästä.
sinkosieni
Sphaerobolus stellatus
Sphaerobolus stellatus, joka tunnetaan yleisesti nimellä sinkosieni tai tykkisieni, on ainutlaatuinen sienilaji, joka on kuuluisa räjähdysmäisestä itiöiden levitysmekanismistaan. Se tuottaa pieniä, tähdenmuotoisia itiöemiä, joiden sisällä on yksi tumma itiömassa (peridioli). Kun sisäinen paine kasvaa, sieni sinkoaa peridiolin voimalla kohti valonlähdettä, jolloin se tarttuu usein pintoihin, kuten talon seinään tai autoihin.
Rantavedelia
Sphagneticola trilobata
Sphagneticola trilobata, joka tunnetaan yleisesti nimellä rantavedelia tai wedelia, on Asteraceae-heimoon kuuluva monivuotinen, peittävä ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Meksikosta, Keski-Amerikasta ja Karibialta. Se muodostaa jopa 2 metriä pitkiä rönsyileviä varsia, jotka juurtuvat jokaisesta nivelestä. Kasvilla on kolmiliuskaiset, mehevät lehdet ja keltaiset, päivänkakkaraa muistuttavat kukat, joita se voi tuottaa ympäri vuoden lämpimässä ilmastossa. Valtavan elinvoimansa ja helpon lisääntymisensä vuoksi se on levittäytynyt invasiivisena rikkakasvina monille trooppisille ja subtrooppisille alueille – se on listattu IUCN:n sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Se muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäisen kasvillisuuden. Kasvia suositellaan kasvatettavaksi varoen, mieluiten ruukuissa tai valvotuilla alueilla.
Pinaatti
Spinacia
Spinacia on pinaatin kasvitieteellinen suku, yksivuotinen lehtivihannes Amaranthaceae-heimosta (entinen Chenopodiaceae), kotoisin Keski- ja Lounais-Aasiasta. Viljelty laji, Spinacia oleracea, on suvun ainoa laajalti viljelty laji, ja se erottuu nopeasta kasvustaan, pehmeistä ja ravintorikkaista lehdistään sekä sopeutumisestaan viileisiin ilmastoihin. Se on yksi maailman suosituimmista lehtivihanneksista, jota syödään raakana salaateissa tai kypsennettynä erilaisissa ruoissa.
Pinaatti
Spinacia oleracea
Pinaatti (Spinacia oleracea) on Amaranthaceae-heimoon kuuluva yksivuotinen ruohokasvi, jota viljellään sen ravinteikkaiden, mehevien ja tummanvihreiden lehtien vuoksi. Se on viileän kauden kasvi, joka tunnetaan erityisesti ravintoainetiheydestään – varsinkin raudan, A-, C- ja K-vitamiinien sekä foolihapon osalta.
Van Houtten spiraea
Spiraea × vanhouttei
Van Houtten spiraea (Spiraea × vanhouttei) on lehtoa pudottava koristepensas Rosaceae-heimosta. Se on risteytetty laji, joka on saatu risteyttämällä Spiraea trilobata ja Spiraea cantoniensis. Pensas kasvaa maljamaiseksi ja haarojen oksat kaartuvat kauniisti alaspäin. Keväällä kukkivat tiheät, valkoiset kukinnot peittävät oksat niin, että kokonaisuus muistuttaa morsiusharsoa. Kasvi on tunnettu kestävyydestään: se sietää pakkasta, kuivuutta ja vähäravinteista maaperää. Kasvi sopii erinomaisesti aidanteeksi, massaistutuksiksi tai kauniiksi solitäärikasveiksi puutarhoissa.
Koivuangervo
Spiraea betulifolia
Koivuangervo (Spiraea betulifolia) on Rosaceae-heimoon kuuluva tiivis ja pyöreäkasvuinen lehtipensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosien ja Itä-Aasian kylmiltä lauhkeilta metsäalueilta. Se muodostaa tiheän, pyöreän mättään ohuita oksia, joita peittävät soikeat, sahalaitaiset ja koivunlehtiä muistuttavat lehdet. Loppukeväällä ja kesällä se kukkii runsaasti valkoisin, littein huiskilokukinnoin, jotka houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia. Syksyllä lehdistö saa upean punaisen, oranssin ja viininpunaisen syysvärin. Helppohoitoinen ja erittäin talvenkestävä pensas sopii erinomaisesti reunuskasviksi, ryhmiin tai vapaasti kasvaviin aitoihin.
Rusopajuangervo
Spiraea billardii
Rusopajuangervo (Spiraea × billardii) on pensasangervojen risteymälaji, joka syntyi luonnonvaraisten Spiraea douglasii- ja Spiraea salicifolia -lajien risteytyksenä. Se on pystykasvuinen, tiheähaarainen lehtipensas, joka voi kasvaa jopa 2,5 metrin korkuiseksi ja lähes yhtä leveäksi. Heinä-elokuussa se kukkii runsain, pitkulaisin vaaleanpunaisin kukkatertuin, jotka houkuttelevat perhosia ja mehiläisiä. Kasvi on erittäin talvenkestävä ja sopii mainiosti pohjoismaiseen puutarhaan.
Lännenangervo
Spiraea douglasii
Lännenangervo (Spiraea douglasii) on kesävihanta pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikolta Alaskasta Kaliforniaan. Se kasvaa 90–180 cm korkeaksi, sillä on nukkaiset varret ja se tuottaa tiheitä, kartiomaisia, syvän vaaleanpunaisia kukkakukintoja alkukesästä. Kasvi on sopeutunut jokivarsiin, soihin ja kosteikkoihin. Tämä nopeakasvuinen pensas leviää juurivesojen avulla muodostaen tiheitä kasvustoja, minkä vuoksi sitä käytetään paljon eroosion torjuntaan ja elinympäristöjen kunnostamiseen.
Japaninangervo
Spiraea japonica
Japaninangervo (Spiraea japonica) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva lehtipensas, joka on kotoisin Itä-Aasiasta, erityisesti Japanista, Kiinasta ja Koreasta. Se muodostaa tiheän, pyöreähkön pensaan ja kukkii kesällä runsain vaaleanpunaisin tai valkoisin kukkatertuin. Kestävä ja helppohoitoinen laji sopii erinomaisesti puutarhaistutuksiin ja pensasaidoiksi.
Pajuangervo
Spiraea salicifolia
Pajuangervo (Spiraea salicifolia) on pystykasvuinen, tiheä ja nopeakasvuinen ruusukasvien heimoon kuuluva pensas, joka tunnetaan kapeista, pajumaisista lehdistään ja vaaleanpunaisista tai valkoisista, tähkämäisistä kukinnoista. Se kukkii runsaasti koko kesän ajan ja on erittäin talvenkestävä (USDA-vyöhykkeet 4a–8b), joten se sopii erinomaisesti pohjoisiin oloihin. Kasvi leviää tehokkaasti juurivesojen avulla ja muodostaa tiheitä pensaikkoja, minkä vuoksi sitä käytetään myös maanpeitteenä ja eroosiontorjuntaan kosteilla rinteillä.
isovesikasvi
Spirodela polyrhiza
Isovesikasvi (Spirodela polyrhiza) on pieni, vapaasti kelluva vesikasvi Araceae-heimosta (Lemnoideae-alaheimo). Sen pyöreät tai soikeat lehdet (ns. frondit) ovat vain 2–10 mm kokoisia, yläpuolelta raikkaan vihreitä ja alapuolelta punaruskeita. Toisin kuin sukulaislajeilla, isovesikasvin jokaisesta frondista kasvaa 7–21 ohutta juurta (tavallisen yhden sijaan), minkä ansiosta se kelluu helposti seisovien tai hitaasti virtaavien vesien pinnalla ja muodostaa tiheitä mattoja. Se lisääntyy pääasiassa vegetatiivisesti uusien frondien silmuamalla emokasvista, ja kukkii vain harvoin. Syksyllä se muodostaa turioita – tärkkelyspitoisia varasilmuja, jotka vajoavat pohjaan ja talvehtivat siellä, noustakseen keväällä uudelleen pintaan ja itääkseen veden lämpötilan ollessa noin 15 °C. Se on yksi maailman nopeimmin kasvavista kukkivista kasveista ja esiintyy luonnossa lähes kaikkialla maailmassa.
Keltaluumu
Spondias mombin
Keltaluumu (Spondias mombin) on sumakkikasvien (Anacardiaceae) heimoon kuuluva trooppinen puu, joka on kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta, kuten Antilleilta, Keski-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta. Se kasvaa nopeasti jopa 25 metrin korkeuteen, ja sillä on leveä, epäsäännöllinen latvus ja kesävihanta lehdistö. Sen pienet, munanmuotoiset ja keltaiset hedelmät ovat syötäviä, ja niitä käytetään laajalti mehuissa, sorbeteissa ja hilloissa koko trooppisella alueella.
Punainen mombin
Spondias purpurea
Punainen mombin (Spondias purpurea) on nopeakasvuinen lehtensä pudottava trooppinen hedelmäpuu Anacardiaceae-heimosta, kotoisin Keski-Amerikasta ja Meksikosta. Se voi kasvaa jopa 15 metrin korkeuteen ja sitä arvostetaan pienistä, tuoksuvista punaisista tai purppuraisista hedelmistään, joilla on makeanhapokas maku. Puu varistaa lehtensä kuivan kauden aikana ja kukkii sekä tuottaa hedelmiä usein ennen uusien lehtien puhkeamista keväällä. Kerran juurruttua erittäin kuivuutta sietävä puu on keskeinen hedelmäpuu koko Mesoamerikassa.
Preeriatuulihirssi
Sporobolus
Sporobolus on koristeellisten ja alkuperäisten heinäkasvien suku Poaceae-heimossa, johon kuuluu noin 150–200 lajia lauhkeilla, trooppisilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä. Arvostetuin koristelaji on preeriatuulihirssi (Sporobolus heterolepis), joka muodostaa tiheitä, kaarevia mättäitä lankamaisen ohuista lehdistä. Lehdet ovat kesällä kirkkaanvihreitä ja muuttuvat syksyllä kullan ja oranssin sävyihin. Kesällä ja syksyllä se kasvattaa ilmavat röyhyt, joissa on vaaleanpunertavan ruskeita kukkia ja omintakeinen tuoksu. Se on erittäin kestävä kasvi, joka sietää kuivuutta sekä köyhää ja savista maaperää, ollen ihanteellinen preeriapuutarhoihin ja luonnonmukaisiin istutusryhmiin.
Nukkapähkämö
Stachys
Nukkapähkämö (Stachys byzantina) on matalakasvuinen monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka kuuluu huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon. Se on tunnettu hopeisista lehdistään, joita peittää tiheä, samettisen pehmeä karvoitus. Alun perin Turkista, Armeniasta ja Iranista kotoisin oleva kestävä kasvi viihtyy aurinkoisilla ja kuivilla paikoilla, ja se on erittäin suosittu perinteisissä puutarhoissa, aistipuutarhoissa sekä helppohoitoisissa istutuksissa. Keväällä ja kesällä se kasvattaa pystyjä kukkavarsia, joissa on pieniä vaaleanpunaisia tai violetteja kukkia, vaikka sitä kasvatetaankin pääasiassa sen upean, tekstuurisen lehdistön vuoksi.
Karitsan korva
Stachys byzantina
Stachys byzantina on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka tunnetaan tiheästi hienoja valkoisia karvoja peittävistä lehdistään. Nämä karvat antavat kasvin lehdille samettimaisen tunnun ja ainutlaatuisen hopeanvärisen ulkonäön. Lähi-idässä kotoisin oleva kasvi muodostaa tiheitä, matalia laikkuja, mikä tekee siitä erinomaisen maanpeitekasvin. Kesällä se tuottaa pystyjä varsia, joissa on pieniä violetteja kukkia, mutta sitä viljellään pääasiassa sen eksoottisen, karitsan korvia muistuttavan lehdistönsä vuoksi.
Cayennentähkäverbena
Stachytarpheta cayennensis
Cayennentähkäverbena (Stachytarpheta cayennensis) on Amerikasta kotoisin oleva trooppinen varpu, joka kuuluu rautayrtikasvien (Verbenaceae) heimoon. Se kasvattaa pitkiä kukkatähkiä, joissa on herkkiä sinivioletteja kukkia, jotka houkuttelevat perhosia, mehiläisiä ja kolibreja. Kasvi on nopeakasvuinen ja kestävä, ja sitä käytetään paljon trooppisissa puutarhoissa, reunuskasvina sekä perinteisenä lääkekasvina Brasiliassa.
Zulunirsujättiläinen
Stapelia gigantea
Stapelia gigantea, joka tunnetaan yleisesti nimillä zulunirsujättiläinen tai raatokukka, on näyttävä mehukasvinen kotoisin Etelä-Afrikasta. Se tuottaa valtavia tähden muotoisia kukkia, joiden halkaisija voi olla jopa 30 cm, ja niissä on tunnusomainen punertavan kastanjanruskea ja kermainen kuvio. Kukat erittävät raatoa muistuttavaa hajua houkutellakseen kärpäsiä pölyttäjiksi. Lehdetön, uurteikas mehukasvinen varsi kasvaa tiheissä ryhmissä ja muuttuu punertavanvioletiksi kirkkaassa auringonvalossa.
Tähtikukkasukkulentti
Stapelia grandiflora
Stapelia grandiflora, tunnettu yleisesti tähtikukkasukkulenttina tai raatokasvikkona, on kiehtova mehukasvinen, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta. Se tuottaa näyttäviä tähden muotoisia kukkia, joiden halkaisija on jopa 25 senttimetriä ja jotka ovat peittyneet hienoin karvoin. Kukat erittävät raadolta tuoksuvaa hajua houkutellakseen kärpäsiä pölyttäjiksi, mikä tekee siitä merkittävän kasvitieteen kuriositeetti ja arvostetun kasvin sukkulenttiharrastajien keskuudessa.
Tähtikukka
Stapelia hirsuta
Stapelia hirsuta on näyttävä eteläafrikkalainen sukkulent, joka tunnetaan samettisista, nelisärmäisistä varsistaan sekä poikkeuksellisista tähden muotoisista kukistaan, jotka voivat kasvaa jopa 15 cm halkaisijaltaan. Kukat vaihtelevat tummanpunaisesta purppuranruskeaan ja ovat peittyneet hienoihin karvoihin. Ne tuottavat voimakkaan epämiellyttävän hajun houkutellakseen kärpäspölyttäjiä — kiehtova evoluution muovaama sopeutuma. Kapin maakunnasta Etelä-Afrikasta kotoisin oleva laji menestyy kivikkoisissa, kuivissa olosuhteissa ja on palkitseva huonekasvi sukkulenttiharrastajille.
Pihatähtimö
Stellaria
Tähtimöt (Stellaria) on noin 120 matalakasvuisen ruohovartisen kasvin suku kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimossa. Tunnetuin ja laajimmalle levinnein laji on pihatähtimö (Stellaria media). Tämä rönsyilevä, mattomaisesti kasvava yksivuotinen kasvi tuottaa hentoja soikeita lehtiä ja pieniä tähtimäisiä valkoisia kukkia (suvun nimi tulee latinan sanasta "stella", joka tarkoittaa tähteä). Pihatähtimö viihtyy viileissä, kosteissa olosuhteissa ja on yksi nopeimmin kasvavista kasveista lauhkean vyöhykkeen puutarhoissa, kukkien ja siementäen usein jo viikkojen kuluessa itämisestä. Se on levinnyt luonnonvaraisena lähes kaikkialle maailmaan ja sitä arvostetaan sekä ravitsevana luonnonkasvina että perinteisenä ihoa rauhoittavana yrttinä, vaikka puutarhurit usein pitävätkin sitä rikkaruohona.
Pihatähtimö
Stellaria media
Stellaria media, joka tunnetaan yleisesti pihatähtimönä, on yksivuotinen (tai talviyksivuotinen) suikertava ja levittäytyvä kasvi, joka on kotoisin Euroopasta ja nykyään kotiutunut kaikkialle maailmaan. Se muodostaa pehmeitä mattoja, joissa on pienet soikeat lehdet ja pienenpieniä valkoisia tähdenmuotoisia kukkia. Se viihtyy viileässä, kosteassa ja muokatussa maassa, kuten kukkapenkeissä, nurmikoilla ja kasvihuoneissa. Pihatähtimöä arvostetaan sekä maanpeitekasvina maalaispuutarhoissa että yhtenä suosituimmista syötävistä ja lääkinnällisistä villiyrteistä; se kasvaa ja kukkii lähes ympäri vuoden lauhkeassa ilmastossa.
Aaltokaktus
Stenocactus phyllacanthus
Stenocactus phyllacanthus on pieni, yksittäinen, pallomainen tai lyhyen lieriömäinen kaktus, joka on kotoisin Meksikon keskiosien ja pohjoisosien korkeista aavikkopensastoista (Aguascalientes, Guanajuato, Hidalgo, Jalisco, Nuevo León, Querétaro, San Luis Potosí ja Zacatecas). Sitä tavataan tyypillisesti 1 700–2 800 metrin korkeudessa. Kasvi kasvaa harvoin yli 15 cm korkeaksi ja 10 cm halkaisijaltaan. Keräilijät arvostavat sitä sen dramaattisen aaltoilevien, paperinohuiden harjanteiden vuoksi, joita koristavat tiheät, hienopiikkiset mättäät. Keväällä ja kesällä se kasvattaa suppilomaisia, kellertävänvalkoisia kukkia, joiden nielu on ruskeanpunainen. Hidaskasvuisena ja vaatimattomana se on yksi helpoimmista Stenocactus-lajeista saada kukkimaan viljelyssä.
Urkupiippukaktus
Stenocereus
Stenocereus on suku suuria pylväsmäisiä, pensasmaisia tai puumaisia kaktuksia, jotka ovat kotoisin Meksikon ja Yhdysvaltojen lounaisosien autiomaista. Tunnetuin laji, Stenocereus thurberi (urkuputkikaktus), muodostaa tiheitä, ohuita ja pystysuoria varsia, jotka kasvavat lyhyestä rungosta muistuttaen soittimen urkupillejä. Sen uurteiset ja piikkiset varret voivat kasvaa jopa 8 metrin korkeuteen ja 3,5 metrin leveyteen, tuottaen yöllä kukkivia valkoisia kukkia, joita seuraavat makeat, syötävät ja piikkien peittämät hedelmät.
Harmaapilarikaktus
Stenocereus griseus
Stenocereus griseus, joka tunnetaan nimellä harmaapilarikaktus tai meksikonpilarikaktus, on vaikuttava pilarikaktus, joka on kotoisin Meksikosta ja Karibialta. Se voi kasvaa jopa 9 metriä korkeaksi, ja sillä on valkoiset, yöllä kukkivat kukat sekä arvostetut syötävät punaiset hedelmät. Laji on erittäin kuivuutta kestävä ja ihanteellinen aavikkopuutarhoihin sekä mehikasvikokoelmiin.
Harmaapilarikaktus
Stenocereus pruinosus
Meksikolainen, hitaasti tai kohtalaisen nopeasti kasvava pilarikaktus, jolla on harmaanvihreät, haaroittuvat varret. Varsi on ohuen, valkoisen vahamaisen kerroksen (pruina) ja keltaisten piikkien peitossa, mikä antaa sille "haamumaisen" ulkonäön. Kotoisin Meksikon kuivilta alueilta. Se tuottaa suuria, suppilomaisia valkoisia kukkia, jotka avautuvat kesäöisin, sekä makeita ja syötäviä pitaija-hedelmiä, jotka ovat paikallisesti erittäin arvostettuja.
Augustiinianheinä
Stenotaphrum secundatum
Augustiinianheinä (Stenotaphrum secundatum) on nopeakasvuinen lämpimän kauden nurmikkoruoho, joka on kotoisin Meksikonlahden alueelta. Sitä käytetään laajalti asuin- ja liiketilojen nurmialueilla trooppisissa ja subtrooppisissa ilmastoissa. Se muodostaa tiiviin ja elinvoimaisen nurmimaton, joka kestää hyvin osittaista varjoa ja rannikon suolaisuutta.
Kilpikierto
Stephania
Stephania on kilpikiertokasvien (Menispermaceae) heimoon kuuluva mukulakasvien suku, joka on kotoisin Kaakkois- ja Itä-Aasian trooppisista metsistä. Keräilijät arvostavat sitä sen turvonneen, perunaa muistuttavan caudexin eli varren tyvimukulan vuoksi. Tämä puumainen, vettä varastoiva mukula voi kasvaa vuosikymmenten saatossa lähes 30 senttimetriä leveäksi. Jokaisena kasvukautena mukulasta nousee siroja, kiipeileviä varsia, jotka avaavat pyöreitä, kilpimäisiä lehtiä ennen kuin ne lakastuvat lepotilaan lämpötilan laskeessa. Talvilevon aikana kasvi jätetään pitkälti rauhaan, jolloin se keskittää energiansa mukulan hitaaseen paksuntamiseen, tehden siitä yhtä lailla veistoksellisen sisustuselementin kuin huonekasvinkin.
Stephania Erecta
Stephania erecta
Stephania erecta on kiehtova trooppinen kasvi, joka on kotoisin Thaimaasta ja Kaakkois-Aasiasta. Sitä arvostetaan erityisesti sen ainutlaatuisen perunamaisen puumaisen kaudeksen (sipulin) vuoksi, josta versoo eleganteja, hoikkia varsia ja kilpiäisiä (kilvenmuotoisia) lehtiä. Kasvi käy läpi luonnollisen lepotilasyklin – se pudottaa lehtensä talveksi ja versoo voimakkaasti uudelleen keväällä – mikä tekee siitä mukaansatempaavan puheenaiheen jokaiselle kasvinkeräilijälle.
Tuoksuköynnös
Stephanotis floribunda
Tuoksuköynnös (Stephanotis floribunda) on oleanterikasvien (Apocynaceae) heimoon kuuluva ikivihreä köynnöskasvi, joka on kotoisin Madagaskarin trooppisista sademetsistä. Sen tähtimäisille, lumivalkoisille ja vahapintaisille kukille on ominaista voimakas, makea tuoksu, ja ne puhkeavat keväällä ja kesällä. Kasvin vahvat versot voivat kasvaa tukirakenteen avulla 4–6 metrin pituisiksi. Se on saavuttanut maailmanmainetta morsiuskukkana – esimerkiksi Grace Kellyn hääkimpussa oli tuoksuköynnöksiä. Sen kasvattaminen sisätiloissa on haastavaa: se on herkkä lämpötilan vaihteluille, suoralle auringonvalolle ja kasteluvirheille.
Trooppinen kastanja
Sterculia
Sterculia on Malvaceae-heimoon kuuluva trooppisten ja subtrooppisten puiden suku, johon kuuluu yli 150 lajia Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa. Merkittävimpiä lajeja ovat Sterculia foetida (Java-oliivi) ja S. quadrifida, joita arvostetaan puuaineksensa, lääkinnällisten ominaisuuksiensa ja koristekäyttönsä vuoksi. Joidenkin lajien siemenet ovat syötäviä, ja niitä on käytetty perinteisessä lääketieteessä vuosisatojen ajan.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.