Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain3815 kasvia löydetty
Näytetään 2089–2124 / 3815
Häränsilmäkukka
Leucanthemum vulgare
Leucanthemum vulgare, yleisesti häränsilmäkukkana tunnettu, on kestävä monivuotinen luonnonkukka, joka on kotoisin Euroopasta ja kuuluu Asteraceae-heimoon. Se tuottaa iloisenvalkoisia sädelehtiä sekä litteän keltaisen keskuslevyn, ja kasvaa 30–90 cm korkeaksi. Kukinta-aika ulottuu keväästä kesään, ja kasvi houkuttelee runsaasti pölyttäjiä, kuten mehiläisiä, perhosia ja kukkakärpäsiä. Vaikka häränsilmäkukka sopii kauniisti niittyihin ja maalaisromanttisiin puutarhoihin, se leviää voimakkaasti ja on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi osissa Pohjois-Amerikkaa ja Australiaa.
Agavekaktus
Leuchtenbergia principis
Leuchtenbergia principis, eli agavekaktus, on ainutlaatuinen kaktuslaji, joka on kotoisin Keski- ja Pohjois-Meksikosta. Se on sukunsa ainoa laji ja erottuu edukseen pitkillä, kolmiomaisilla, siniharmailla nystyröillään, jotka saavat sen näyttämään agavelta. Nystyröiden kärjissä on paperimaiset ja vaarattomat piikit. Kasvi kasvattaa paksun paalujuuren ja tuottaa kesäisin suuria, keltaisia ja tuoksuvia kukkia.
punertava-ukonsieni
Leucoagaricus americanus
Leucoagaricus americanus, joka tunnetaan yleisesti nimellä punertava-ukonsieni, on saprobinen sieni, jolle on ominaista valkoinen lakki punaruskeilla suomuilla. Sieni muuttuu vaurioituessaan tai vanhetessaan ensin keltaiseksi ja sitten syvänpunaiseksi. Se kasvaa tyypillisesti ryhmissä puuhakkeella, katteella tai kannoten läheisyydessä. Vaikka se on ulkonäöltään silmiinpistävä, sitä ei suositella syötäväksi mahdollisten vatsaoireiden ja sen myrkyllisiä lajeja muistuttavan ulkonäön vuoksi.
Kukkaruukukääpiösieni
Leucocoprinus birnbaumii
Leucocoprinus birnbaumii on saprofyyttinen sieni, jota tavataan yleisesti sisäkasvien kukkaruukuissa ja kasvihuoneissa. Se tunnistetaan kirkkaankeltaisesta väristään ja nuorena kellomaisesta lakista, joka avautuu ajan myötä litteäksi. Sieni ei vahingoita kasveja, sillä se ravitsee itsensä ainoastaan maaperän kuolleesta orgaanisesta aineesta, mutta sen ilmestyminen kertoo runsasravinteisesta ja kosteasta kasvualustasta.
Hopealehti-leucophyllum
Leucophyllum candidum
Leucophyllum candidum on tiivis, hopealehtinen ikivihreä pensas, joka on kotoisin Chihuahuan aavikon kuivilta kalkkikivikukkuloilta Texasista ja Pohjois-Meksikosta. Se on arvostettu tiheän, samettisen lehvistönsä ja sateiden jälkeen puhkeavien laventelinsinisten kukkien vuoksi. Kasvi on kestävä ja vähähoitoinen valinta kivikkopuutarhoihin ja aavikkoteemaisiin istutuksiin.
Teksasiliilakas
Leucophyllum frutescens
Teksasiliilakas (Leucophyllum frutescens) on upea ikivihreä pensas, joka on kotoisin Teksasin ja Pohjois-Meksikon kuivista alueista. Se tunnetaan poikkeuksellisesta kuivuudenkestävyydestään ja hopeanharmaan lehvästönsä ansiosta. Vähän hoitoa vaativa kasvi puhkeaa kukkaan kirkkaanvioleteilla, violeteilla tai laventelin värisillä kukilla kesän ja syksyn aikana. Yleisesti "barometripensaana" tunnettu kasvi kukkii vastauksena korkeaan ilman kosteuteen ja laskevaan ilmanpaineeseen – usein juuri ennen sadetta tai sen jälkeen. Se on rakastettu peruskasvi xerimaisema- ja vesisäästävissä puutarhoissa.
Hopealanka
Leucophyta brownii
Hopealanka (Leucophyta brownii) on tiivis, mätäsmäinen ja ikivihreä pensas, joka on kotoisin Etelä-Australian rannikkoalueilta. Se on suosittu silmiinpistävän hopeanharmaan värinsä vuoksi, joka johtuu sen hienokarvaisista, suomumaisista varsista ja lehdistä. Kasvi muodostaa pyöreitä, puolipallon muotoisia mättäitä, jotka saavuttavat tyypillisesti 60–100 cm korkeuden ja leveyden. Kesällä se kasvattaa pieniä, pyöreitä, keltaisenkermanvärisiä mykerökukintoja, jotka houkuttelevat pölyttäjiä. Hopealanka sopii erinomaisesti rannikkopuutarhoihin, kivikkoistutuksiin ja kuiviin puutarhoihin, joissa vedentarve on vähäinen. Se kestää hyvin tuulta, merisuolaa, pakkasta ja kuivuutta.
Neulatyynykukka
Leucospermum cordifolium
Matala, pyöreä ikivihreä pensas Länsi-Kapista, Etelä-Afrikasta, fynbos-alueen endeeminen laji. Kasvaa 1,5–2 m korkeaksi ja 1,5–2,5 m leveäksi. Lehdet ovat sydämenmuotoisia tai pitkänomaisia, nahkamaisia ja kiiltäviä. Silmiinpistävät, pyöreät, halkaisijaltaan 10–12 cm:n kokoiset kukinnat, joissa on ulkonevat emit, muistuttavat neulatyynyä; ne kukkivat oranssina, punaisena tai keltaisena.
Quisco-kaktus
Leucostele chiloensis
Quisco (Leucostele chiloensis, aiemmin Echinopsis chiloensis) on puumainen pylväskaktus, joka on endeeminen Keski-Chilessä. Se kasvaa jopa 8 metriä korkeaksi ja siinä on useita uurteisia haaroja, jotka kasvavat tyvestä. Se tuottaa suuria, suppilonmuotoisia valkoisia kukkia, jotka avautuvat päivällä marraskuusta tammikuuhun, ja joita seuraavat pyöreät, vihreät ja syötävät hedelmät nimeltä guillaves. Se on erittäin kuivuutta kestävä ja sopeutunut Chilen rannikkovuoriston kivisille ja aurinkoisille rinteille.
Lehtokellovaivero
Leucothoe fontanesiana
Lehtokellovaivero on siro, kaarevakasvuinen ikivihreä pensas, joka on kotoisin Yhdysvaltojen kaakkoisosien Appalakkien vuoristosta. Sen kiiltävät, suikeat tummanvihreät lehdet saavat talvella pronssisia ja viininpunaisia sävyjä, kun taas keväällä riippuvat tertut pieniä valkoisia, kellomaisia kukkia reunustavat nuokkuvia oksia, muistuttaen sen sukulaisia, kuten andromedoja ja pieriksiä. Se on pitkään ollut metsäpuutarhojen ja varjoisten pihojen peruskasvi, ja se muodostaa niin tiheitä ja takkuisia kasvustoja, että Appalakkien metsästäjät antoivat sille lempinimen "dog-hobble" (koiran kahlitsija), koska se takertui heidän koiriinsa. Nykyään sitä arvostetaan varjoa rakastavana koristekasvina, pensasaitana tai maanpeitekasvina alppiruusujen ja atsaleojen rinnalla, joiden kanssa se jakaa mieltymyksen kosteaan ja happamaan maaperään.
Ruusukaktus
Leuenbergeria
Leuenbergeria on pieni suku lehteviä, puumaisia kaktuksia, jotka ovat kotoisin Karibian alueelta, Keski-Amerikasta ja Etelä-Amerikan pohjoisosista. Toisin kuin useimmat kaktukset, Leuenbergeria-lajit säilyttävät aidot lehtensä ja kehittävät nuorina puumaisia, kuorella peitettyjä varsia, joten ensi silmäyksellä ne näyttävät pikemminkin piikkiseltä pensaalta kuin klassiselta kaktukselta. Suku erotettiin laajemmasta Pereskia-ryhmästä vuonna 2012 ja muodostaa nyt oman alaheimonsa, Leuenbergerioideae, jota pidetään kaktuskasvien (Cactaceae) primitiivisimpänä sukulinjana. Parhaiten dokumentoitu laji, Leuenbergeria bleo (ruusukaktus), kasvaa piikkisenä pensaana tai pienenä puuna jopa 8 metrin korkeuteen jokivarsilla ja sekundaarimetsissä tuottaen näyttäviä oranssinpunaisia ruusun kaltaisia kukkia, joita seuraavat syötävät keltaiset hedelmät. Lehdillä, hedelmillä ja kuorella on pitkä perinne perinteisessä lääketieteellisessä käytössä Keski-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Lipstikka
Levisticum officinale
Lipstikka (Levisticum officinale) on vankka, monivuotinen sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva yrtti, joka on kotoisin Välimeren alueelta. Kasvi kasvaa jopa 180 cm korkeaksi ja muodostaa tiheän mättään hienojakoisilla, kiiltävän vihreillä lehdillä, jotka sisältävät sellerille tuoksuvia eteerisiä öljyjä. Kesällä ilmestyy lukuisia keltaisia kukkia sarjoina, joita seuraavat aromaattiset siemenet. Koko kasvi – lehdet, varret, juuret ja siemenet – on syötävä, ja sillä on voimakkaita lääkinnällisiä ja kulinaarisia ominaisuuksia.
Paasirikko
Lewisia cotyledon
Lewisia cotyledon, joka tunnetaan nimellä paasirikko tai siskiyunpaasirikko, on ikivihreä monivuotinen mehikasvi, joka on kotoisin Etelä-Oregonin ja Pohjois-Kalifornian subalpiinisilta vuoristoalueilta. Se muodostaa tiiviitä lehtiruusukkeita mehevistä lehdistä ja tuottaa näyttäviä, monivärisiä kukkia vaaleanpunaisen, oranssin, valkoisen, keltaisen ja punaisen sävyissä keväästä alkukesään. Se on pieni ja kestävä kasvi, joka sopii täydellisesti kivikkopuutarhoihin ja alppikasviruukkuihin.
Karamellikukka
Leycesteria formosa
Karamellikukka (Leycesteria formosa), joka tunnetaan myös nimellä himalajankusama, on nopeakasvuinen kesävihanta pensas, joka on kotoisin Himalajan, Lounais-Kiinan ja Myanmarin metsistä ja pensastoista. Sillä on ontot, ruokomaiset varret ja riippuvat terttukukinnot, joissa on pieniä valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia näyttävien viininpunaisten suojuslehtien ympäröimänä. Kukinnan jälkeen kehittyvät pehmeät, syvänpurppuraiset marjat, jotka kypsyvät loppukesästä syksyyn. Täysin kypsät marjat maistuvat miedosti karamellilta ja ovat fasaanien ja muiden lintujen herkkua. Kun vanhat varret kuolevat, niiden onttojen sisäosien läpi puhaltava tuuli tuottaa aavemaisen äänen, mikä on antanut kasville sen kiinalaisen nimen "haamuhuilu".
Rantavehnä
Leymus arenarius
Rantavehnä (Leymus arenarius) on vankka, monivuotinen heinäkasvi (Poaceae), joka on kotoisin Pohjois- ja Länsi-Euroopan rannikoilta. Sen näyttävät, siniharmaat tai teräksensiniset lehdet tekevät siitä suositun koristekasvin puutarhoissa ja maisemoinnissa. Kasvi kasvaa jopa 150 cm korkeaksi ja muodostaa maanalaisten rönsyjen (juurakoiden) avulla laajoja kasvustoja, jotka auttavat erityisesti hiekan sitomisessa ja dyynien muodostumisessa.
Karheapunatähkä
Liatris aspera
Liatris aspera on Pohjois-Amerikan preerioilta kotoisin oleva asterikasvien heimoon kuuluva monivuotinen kasvi. Se on arvostettu tiheistä, ruusunpurppuraisista ja nappimaisista kukinnoistaan, jotka avautuvat haarattoman varren latvasta alaspäin. Kasvi kasvaa 60–120 cm korkeaksi puumaisesta mukulasta ja viihtyy täydessä auringossa sekä niukkaravinteisessa, hyvin vettä läpäisevässä maaperässä, mikä tekee siitä peruskasvin preeria-istutuksissa ja pölyttäjäpuutarhoissa. Sen kukat houkuttelevat mehiläisiä, perhosia ja paksupäitä keskikesästä syksyyn.
Punatähkä
Liatris pycnostachya
Punatähkä on kookas monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Yhdysvaltojen keski- ja kaakkoisosien preerioilta. Se kasvattaa tiiviitä, harjamaisia kukkavarsia, joiden kukat vaihtelevat vaaleanpunaisesta purppuraan ja laventeliin. Kukat avautuvat poikkeuksellisesti ylhäältä alaspäin, mikä erottaa sen useimmista muista kukkivista kasveista. Kasvi kasvaa mukulamaisesta juurakosta, ja sen kapeat, heinämäiset lehdet muodostavat tiiviin mättään haarautumattomien kukkavarsien alle, jotka voivat saavuttaa jopa 1,5 metrin korkeuden. Se viihtyy täydessä auringossa ja kosteassa, läpäisevässä maassa, ollen pölyttäjien ja hulevesipuutarhojen suosikki.
Chilenkurjenmiekka
Libertia chilensis
Libertia chilensis, joka tunnetaan Chilessä nimellä calle-calle, on monivuotinen ruohovartinen kasvi kurjenmiekkakasvien (Iridaceae) heimosta. Se on kotoisin Chilen keski- ja eteläosista, Juan Fernándezin saaristosta sekä Argentiinan eteläosista. Kasvi muodostaa tiheitä mättäitä juurakoistaan. Sen ikivihreät, jäykät ja nahkamaiset lehdet ovat miekanmuotoisia, 15–45 cm pitkiä, väriltään hieman sinivihreitä ja asettuneet viuhkamaisesti. Myöhäiskeväällä ja alkukesästä se kasvattaa tukevat kukkavanat, joissa on 3–8 valkoisen kukan ryppäitä. Kukat ovat halkaisijaltaan noin 3 cm, ja niissä on kolme leveää terälehteä sekä kolme pientä vihertävänruskeaa verholehteä. Kasvi saavuttaa 50–100 cm korkeuden ja leveyden. Luonnossa se kasvaa vesistöjen äärellä, ja perimätiedon mukaan Los Ríosin alueella sijaitseva Calle-Calle-joki on saanut nimensä tämän kasvin mapuche-kielisestä nimestä. Puutarhakasvina se tunnettiin pitkään nimellä Libertia formosa, ja sille on myönnetty brittiläisen Royal Horticultural Societyn Award of Garden Merit -palkinto.
Pau-ferro
Libidibia ferrea
Pau-ferro (Libidibia ferrea), joka tunnetaan myös nimellä jucá, on Brasilian Atlantin rannikon sademetsistä kotoisin oleva puu. Se kasvaa maan kaakkoisosista koilliseen ja sitä pidetään Caatinga-biomin symbolilajina. Hiljattain Caesalpinia-suvusta uudelleenluokiteltu puu on kuuluisa sileästä ja marmorimaisesta rungostaan, joka hilseilee vaaleina ja tummina laikoina. Sen puuaines on äärimmäisen tiheää ja kestävää, ollen yksi Amerikan mantereiden raskaimmista puulajeista. Puulla on pyöreä latvus ja kerrannaiset lehdet, ja se tuottaa pieniä tuoksuvia keltaisia kukkia kevään ja kesän välillä. Kukintaa seuraavat tummat palot, joita käytetään laajalti kansanlääkinnässä. Puu voi elää yli 100-vuotiaaksi ja se on suosittu Brasilian kaupunkisuunnittelussa.
Vuorituoksusetri
Libocedrus bidwillii
Libocedrus bidwillii, joka tunnetaan maorinkielisillä nimillä pahautea tai kaikawaka, on Uudessa-Seelannissa endeemisenä kasvava ikivihreä havupuu. Tämä vaikuttava havupuu voi saavuttaa luonnollisessa elinympäristössään 25 metrin korkeuden, vaikka viljelyssä se jää yleensä 8–15 metriin. Sillä on kapea, pyramidinmuotoinen latvus, joka on 3–5 metriä leveä. Sen lehdet ovat pieniä, suomumaisia ja kiiltävän tummanvihreitä, ja ne sijaitsevat neljässä rivissä litteillä oksilla. Se on sopeutunut Uuden-Seelannin Pohjois- ja Eteläsaaren vuoristo- ja subalpiinisiin metsiin 250–1 850 metrin korkeudessa, ja se viihtyy viileässä ilmastossa, jossa on runsaasti sateita ja usein sumua. Se on yksi Uuden-Seelannin hitaimmin kasvavista havupuista ja voi elää 800–1 000 vuotta. Sen puuaines, joka on vaaleanpunertavaa ja tuoreena hieman purppuraan vivahtavaa, oli maorien arvostamaa sen keveyden ja lahonkestävyyden vuoksi.
Oiti-puu
Licania tomentosa
Licania tomentosa, yleisesti oitina tunnettu, on Brasiliasta kotoisin oleva ikivihreä puu, joka kuuluu Chrysobalanaceae-heimoon. Se voi kasvaa jopa 20 metrin korkeuteen, ja sitä käytetään laajalti kaupunkiviheralueilla sen tiheän, leveän latvuksen ansiosta, joka tarjoaa runsaasti varjoa. Puu tuottaa syötäviä kivihedelmäisiä hedelmiä, ja sitä arvostetaan erittäin kuivuuden- ja kaupunkisaasteiden sietokyvyn vuoksi.
Rypytetty viuhkupalmu
Licuala grandis
Licuala grandis, joka tunnetaan yleisesti nimellä rypytetty viuhkupalmu, on näyttävä trooppinen palmu, joka on kotoisin Vanuatusta Tyynenmeren saarilta. Sen tunnusomaisen pyöreät, laskostetut lehdet kuuluvat kasvikunnan ainutlaatuisimpiin, kasvaten halkaisijaltaan jopa 60 cm:n kokoisiksi. Tämä hitaasti kasvava palmu on erittäin arvostettu koristeellinen laji sekä sisätiloissa että trooppisissa ulkopuutarhoissa.
Mangroveviirupalmu
Licuala spinosa
Mangroveviirupalmu (Licuala spinosa) on trooppinen ryhmäpalmu, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Se tunnetaan syvästi lohkottuista viuhkan muotoisista lehdistään ja piikkisistä lehtivarsistaan. Se menestyy rannikkoisilla suoalueilla, jokirannoilla ja mangrovemetsien reunoilla, ja on upea koristekasvi trooppisiin ja subtrooppisiin puutarhoihin.
Likusteri
Ligustrum
Likusteri (Ligustrum) on öljypuukasveihin (Oleaceae) kuuluva pensas tai pieni puu, jota käytetään laajasti pensasaitana, muotoonleikattuna kasvina ja koristekasvina maisemoinnissa. Sukuun kuuluu yli 50 lajia, joista yleisimpiä ovat kiinanlikusteri (L. lucidum), japaninlikusteri (L. japonicum), aitalikusteri (L. vulgare) ja soikkolikusteri (L. ovalifolium). Alun perin Aasiasta ja Euroopasta kotoisin oleva likusteri tunnetaan nopeasta kasvustaan, hyvästä leikkauskestävyydestään ja monipuolisuudestaan eri maaperä- ja ilmasto-olosuhteissa. Lehdet ovat soikeita tai puikeita, yleensä tummanvihreitä ja kiiltäviä. Kesällä se tuottaa pieniä, tuoksuvia valkoisia kukkia, joita seuraavat mustat, syötynä myrkylliset marjat. Joillakin alueilla alkuperäisen elinympäristönsä ulkopuolella sitä pidetään vieraslajina.
Japaninlikusteri
Ligustrum japonicum
Japaninlikusteri (Ligustrum japonicum) on Japanista, Koreasta ja Kiinasta kotoisin oleva ikivihreä pensas, jota kasvatetaan laajalti koristepensasaitana. Sen lehdet ovat soikeat, nahkamaiset ja kiiltävän tummanvihreät. Kesällä se tuottaa kerrannaiskukintoja, joissa on makealta tuoksuvia valkoisia kukkia, ja niitä seuraavat sini-mustat marjat. Kasvi on tunnettu kestävyydestään ja sopeutumiskyvystään, ja se kestää hyvin säännöllistä leikkaamista menettämättä elinvoimaansa.
Kiiltoligustrumi
Ligustrum lucidum
Kiiltoligustrumi (Ligustrum lucidum) on nopeakasvuinen ikivihreä puu, joka on kotoisin Kiinasta, Koreasta ja Japanista. Sitä istutetaan laajalti kaupunkien katujen varsille ja koristekasviksi; se tunnetaan kiiltävistä tummanvihreistä lehdistään sekä kesällä kukkivista pienistä, tuoksuvista valkoisista kukintoryppäistään. Lajia pidetään invasiivisena monilla alueilla ympäri maailmaa. Sen tummansinimustilla marjoilla on MYRKYLLINEN vaikutus lemmikeille (koirille ja kissoille) oleuropeini- ja syringiiniyhdisteiden vuoksi, ja ne voivat olla haitallisia myös ihmisille, erityisesti lapsille.
Soikkoligusteri
Ligustrum ovalifolium
Soikkoligusteri (Ligustrum ovalifolium) on nopeakasvuinen, puolivihanta pensas oliivikasvien (Oleaceae) heimossa. Se on kotoisin Japanista ja sitä istutetaan laajalti muualle pensasaitakasviksi. Sillä on kiiltävät, soikeat lehdet ja se tuottaa tiheitä ryppäitä pieniä, tuoksuvia valkoisia kukkia alkukesästä, joita seuraavat mustat marjat syksyllä. Se sietää erittäin hyvin leikkaamista ja on yksi suosituimmista aitapensaista lauhkeassa ilmastossa, vaikka kasvin kaikki osat ovat myrkyllisiä nieltynä.
Kiinalainenligusteri
Ligustrum sinense
Ligustrum sinense, yleisesti kiinalaisena ligusterina tunnettu, on voimakaskasvuinen puolivihreä pensas tai pieni puu. Se tunnistuu tiheästä, haarovasta kasvutavastaan sekä pienistä, soikeista ja kiiltävänvihreistä lehdistään. Myöhäiskeväällä ja alkukesällä se tuottaa rykelmiä pieniä, valkoisia ja voimakkaasti tuoksuvia kukkia, joita seuraavat tummansinipunaiset marjat. Vaikka se on suosittu bonsaikasvi pienen lehtikokonsa ja kovan leikkauksen sietokyvyn ansiosta, sitä pidetään monilla alueilla invasiivisena lajina sen nopean kasvun sekä siementen ja juurivesojen kautta leviämisen vuoksi.
Aitalikusteri
Ligustrum vulgare
Aitalikusteri (Ligustrum vulgare) on puoli-ikivihreä tai kesävihanta pensas, joka on kotoisin Euroopasta, Pohjois-Afrikasta ja osista Länsi-Aasiaa. Sitä on pitkään arvostettu aitakasvina, ja se kasvattaa pieniä, tiheitä, tummanvihreitä lehtiä sekä pieniä valkoisia kukkaryppäitä loppukeväästä kesään, joita seuraavat mustat marjat syksyllä. Se sietää voimakasta leikkausta, monenlaisia maaperiä sekä sekä aurinkoa että puolivarjoa, mikä tekee siitä kestävän valinnan puutarhan reunuksiin ja näkösuojaksi. Huomioithan, että kaikki osat, erityisesti marjat, ovat myrkyllisiä nieltynä.
Brasilianruoho
Lilaeopsis brasiliensis
Lilaeopsis brasiliensis on suosittu akvaarioiden pohjakasvi sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimosta, ja se on kotoisin Etelä-Amerikan vesistöistä. Se muodostaa tiheitä, matalia mattoja hienoilla, heinämäisillä lehdillään ja kasvaa korkeintaan noin 7 cm korkeaksi. Kasvi leviää rönsyjen avulla ja sopii erinomaisesti etualan kasviksi. Se on täysin vesikasvi ja sitä kasvatetaan jatkuvasti upotettuna.
Lilja (suku)
Lilium
Lilium on Liliaceae-heimoon kuuluva sipulikasvisuku, johon luetaan yli 100 lajia. Ne kasvavat luonnonvaraisina pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla. Sukuun kuuluu aasialaisia, orientaalisia ja trumpettiliiljoja – ne ovat maailmanlaajuisesti suosituimpien puutarhakoristeiden joukossa. Lilium-lajit ovat ruohomaisia monivuotisia kasveja, jotka katoavat maan alle talveksi ja kasvavat jälleen sipuleistaan joka kevät.
Tarhasarjalilja
Lilium asiaticum
Tarhasarjalilja (Lilium asiaticum) on kestävä liljakasvien (Liliaceae) heimoon kuuluva sipulikasvien ryhmä, joka on syntynyt useiden aasialaisten Lilium-lajien risteytyksenä. Niillä ei ole voimakasta tuoksua, mutta ne erottuvat laajalla värikirjollaan ja ovat yleensä puutarhan ensimmäisiä kukkivia liljoja loppukeväästä kesään. Ylöspäin tai sivuille suuntautuvat kukat ovat halkaisijaltaan 10–15 cm, mikä tekee kasvista suositun valinnan sekä puutarhaan että leikkokukaksi. Se on helppohoitoinen ja sopii erinomaisesti kylmien talvien ilmastoihin, kestäen lepotilassa jopa -34 °C lämpötiloja (kasvuvyöhykkeet 3–9).
Oranssileinikki
Lilium bulbiferum
Lilium bulbiferum, joka tunnetaan yleisesti nimillä oranssileinikki tai tulilammas, on kestävä sipulikasvinen monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Etelä-Keski-Euroopasta. Se tuottaa suuria, ylöspäin suuntautuvia, kirkkaanoransseja kukkia, joissa on tummia pilkkuja. Kukinta ajoittuu myöhäisestä keväästä alkukesään. Kasvi tunnetaan kestävyydestään kylmissä ilmastoissa, ja se on suosittu koristekasvi reunaistutuksiin, maalaispihoille ja leikkokukkutarhoihin.
Madonnalilja
Lilium candidum
Lilium candidum, madonnalilja, on mukulainen monivuotinen kasvi, joka tunnetaan näyttävistä, puhtaanvalkoisista torvenmuotoisista kukistaan ja voimakkaasta, makeasta tuoksustaan. Toisin kuin useimmat liljat, jotka istutetaan syvälle, madonnalilja istutetaan matalaan ja tuottaa syksyllä tyvilehtirosetin, joka säilyy talven yli. Sitä on viljelty yli 3 000 vuoden ajan, ja se on yksi vanhimmista tunnetuista puutarhakasveista.
Tiikerililjа
Lilium lancifolium
Tiikerilijа (Lilium lancifolium) on sipulillinen monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Itä-Aasiasta (Japani, Kiina, Korea). Se on tunnettu näyttävistä oranssinkukistaan, joissa on tummia pilkkuja ja taaksepäin kääntyneet terälehdet. Se kukkii keskikesästä myöhäiskesään ja palaa luotettavasti joka vuosi. VAROITUS: Erittäin myrkyllinen kissoille — kaikki kasvin osat voivat aiheuttaa kuolemaan johtavan munuaisten vajaatoiminnan jo pienenä määränä.
Pääsiäisliilja
Lilium longiflorum
Lilium longiflorum, yleisesti pääsiäisliiljaksi kutsuttu, on monivuotinen sipulikasvi, joka on kotoisin Japanin Ryūkyū-saarilta. Sitä ihaillaan laajalti sen suurten, valkoisten, torvimaisten kukkien vuoksi, jotka levittävät makeaa ja voimakasta tuoksua. Sen varret ovat pystyt ja peittyneet kiiltäviin, vihreisiin, suikertaviin lehtiin. Vaikka se on puutarhakasvi lauhkeissa ilmastoissa, sitä kasvatetaan usein ruukuissa kausikoristeeksi.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.