Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain3797 kasvia löydetty
Näytetään 1837–1872 / 3797
Sydänhoya
Hoya kerrii
Hoya kerrii on viehättävä trooppinen köynnöskasvi, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Se on tunnettu paksuista, sydämenmuotoisista mehevälehdistään. Tämä hitaasti kasvava epifyyttikasvi tuottaa tuoksukkaita tähtimäisiä kukkia tertuissa, ja sitä rakastetaan rakkauden ja kiintymyksen symbolina.
Kanelituoksuinen hoya
Hoya lacunosa
Hoya lacunosa on kompakti trooppinen köynnöskasvi, joka on kotoisin Malesian ja Indonesian sademetsistä. Se on suosittu intensiivisestä, makeasta kanelinkaltaisesta tuoksustaan — joka on voimakkaimmillaan hämärässä ja yöllä — ja tuottaa tiheitä kimppuja pieniä, tähdenmuotoisia valkoisia kukkia. Se on suosittu ja palkitseva huonekasvi erityisesti hoya-harrastajien keskuudessa.
Pikkuposliinikukka
Hoya lanceolata
Hoya lanceolata on oleanterikasvien (Apocynaceae) heimoon kuuluva epifyyttinen pensas, joka kasvaa puiden päällä Himalajan metsissä, ulottuen Kumaonista ja Nepalista Koillis-Intian, Bangladeshin ja Myanmarin kautta Etelä-Kiinaan ja Vietnamiin noin 1000–2000 metrin korkeudessa. Sen varret ovat ohuet ja joko suikertelevat tai riippuvat, ja nuoria versoja peittää hieno karvoitus. Lehdet ovat pienet, suikeat, mehevät ja nahkamaiset, pituudeltaan 1,5–6 cm. Myöhäiskeväästä loppukesään se kantaa riippuvia ryppäitä pieniä, vahapintaisia, tähdenmuotoisia valkoisia kukkia, joiden keskusta on vaaleanpunainen tai purppuranpunainen. Kukat ovat tuoksuvia erityisesti iltaisin. Kaupoissa useimmiten myytävä kasvi on alalaji bella, pikkuposliinikukka, jolle on myönnetty RHS:n Award of Garden Merit -palkinto ja jota pidetään joskus omana lajinaan Hoya bella.
Vahakasvi Memoria
Hoya memoria
Hoya memoria, tunnetaan myös synonyymillään Hoya gracilis, on riippuva epifyyttinen köynnös, joka on kotoisin Filippiineiltä. Sillä on tummanvihreät, terävät, hieman mehevät lehdet, joissa on tunnusomainen vahamainen rakenne. Sisäkasvien ystävien suosiossa oleva kasvi tuottaa keväällä ja kesällä nukkaisia, vadelmanpunaisia tähtimäisiä kukkaterttuita, joilla on makea karamellimainen tuoksu. Sen riippuva kasvutapa tekee siitä ihanteellisen riippukoreihin ja hyllyille.
Obovata-vahakasvi
Hoya obovata
Hoya obovata on trooppinen epifyyttinen köynnöskasvi, joka on kotoisin Intian, Indonesian ja Fidžin sademetsistä. Sitä arvostetaan sen paksujen, vahamaisten, pyöreähköjen tummanvihreiden lehtien vuoksi, joita koristaa usein hopeinen pilkkukuvio. Se tuottaa suloisen tuoksuvia, tähtimäisiä vaaleanpunaisia kukkia, jotka ryhmittyvät pallomaisiksi sarjakukinnoiksi ja joiden keskellä on punertava sivukorona.
Vahakukkaköynnös
Hoya pubicalyx
Hoya pubicalyx on reheväkasvuinen trooppinen köynnöskasvi, joka on kotoisin Filippiineiltä. Se on tunnettu kiiltävistä, keihäänmuotoisista lehdistään sekä näyttävistä tummanpunaisista tai syvänkrimitsinisistä tähtimäisistä kukistaan, jotka muodostavat pyöreitä sarjakimppuja. Kukilla on miellyttävä, makea tuoksu, ja ne ilmestyvät toistuvasti samoista kannuksista, mikä tekee siitä pitkäikäisen kukkivan huonekasvin. Se on yksi suosituimmista hoyalajeista viljelyssä luotettavan kukintansa ja helpon hoitonsa ansiosta.
Hoya burtoniae
Hoya sp. aff. burtoniae
Hoya sp. aff. burtoniae on epifyyttinen köynnös, jolla on samettiset lehdet ja joka on läheistä sukua Hoya burtoniaelle. Se on kotoisin Filippiinien metsistä. Sen pienet, mantelinmuotoiset lehdet saavat voimakkaassa valossa burgundinpunaisia sävyjä, ja kypsät oksat tuottavat pieniä, pörröisiä, tähdenmuotoisia kukkia, joissa on punakultainen kruunu ja makea hunajainen tuoksu. Ruukussa tai säleikössä kasvatettuna se on näyttävä ja vähän huoltoa vaativa lisä hyvin valaistuihin sisätiloihin.
Pelastusrengaskukka
Huernia
Huerniat ovat matalakasvuisia, mätästäviä mehikasveja, jotka ovat kotoisin Itä- ja Etelä-Afrikasta. Ne tunnetaan pehmeistä, hammaslaitaisista ja kurkkumaisista varsistaan sekä epätavallisista tähtimäisistä kukistaan. Viljellyin laji, seeprahuernia (Huernia zebrina), tuottaa kermanvärisiä tai kellertäviä kukkia, joissa on punaruskeita seeprakuvioita ja kiiltävä, pelastusrengasta muistuttava keskirengas – tästä juontuu myös sen suomenkielinen nimi. Muiden raatokukkien (Apocynaceae, Asclepiadoideae) tavoin sen kukat tuoksuvat miedosti raadolta houkutellakseen pölyttäjäkärpäsiä.
Punainen lohikäärmeenkukka
Huernia schneideriana
Huernia schneideriana on kiehtova mehukasvinen, joka on kotoisin Itä-Afrikasta. Sillä on harmaanvihreitä, lieriömäisiä varsia, joiden reunoilla on näkyviä hampaita. Sen kukat ovat suurin nähtävyys: pieniä, kellomaisesti tai tähtimäisesti muodostuneita, tummanpunaisella tai voimakkaan viininpunaisella samettimaisella sisäpinnalla. Se on matalaksi kasvava tai hieman riippuva kasvi, joten se sopii erinomaisesti riippuruukkuihin tai mehukasvikokoelmiin pienissä tiloissa.
Seeprahuernia
Huernia zebrina
Huernia zebrina, joka tunnetaan yleisesti nimellä seeprahuernia tai pelastusrengaskaktus, on Apocynaceae-heimoon kuuluva rönsyilevä mehikasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta (Namibia, Botswana, Etelä-Afrikka, Zimbabwe ja Mosambik). Sen hammastetut ja kulmikkaat varret muodostavat tiheitä mättäitä, ja loppukeväästä kesään se tuottaa näyttäviä tähdenmuotoisia kukkia. Kukkien keskellä on kiiltävä punainen ja kermanvärinen rengas, joka muistuttaa pelastusrengasta tai karkkia. Kukat erittävät lievää raadon hajua houkutellakseen pölyttäviä kärpäsiä.
Humala
Humulus lupulus
Humala (Humulus lupulus) on voimakas, monivuotinen köynnöskasvi hamppukasvien (Cannabaceae) heimossa, ja se kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Pohjois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se tunnetaan vaikuttavasta kasvunopeudestaan – optimaalisissa olosuhteissa versot voivat kasvaa alkukesästä jopa 18 cm vuorokaudessa, ja kasvi voi saavuttaa 6–8 metrin pituuden yhden kasvukauden aikana. Kasvi on kaksikotinen: emikasvit tuottavat tyypillisiä käpymäisiä kukintoja, jotka sisältävät runsaasti karvasaineita (humuloneja ja lupuloneja) sekä eteerisiä öljyjä. Nämä kävyt ovat välttämättömiä oluenpanossa, sillä ne antavat oluelle katkeruutta, aromia ja säilyvyyttä. Humalaa on käytetty myös lääkinnällisesti kansanlääkinnässä satojen vuosien ajan, erityisesti rauhoittavana aineena.
Espanjankellukka
Hyacinthoides hispanica
Espanjankellukka (Hyacinthoides hispanica) on sipulikasvi ja monivuotinen perennial, jonka alkuperäinen kasvualue on Iberian niemimaa. Sitä arvostetaan sen riippuvista kellomaisista kukista, jotka voivat olla sinisiä, laventelin-, roosan- tai valkoisia ja kukkivat kevään puolivälistä loppupuolelle. Kasvi levittäytyy luontaisesti muodostaen kauniita kasvustoja lehtipuiden alle. Varoitus: kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä nieltynä.
Tarhasinilatvus
Hyacinthus orientalis
Hyacinthus orientalis, yleisesti tarhasinilatvuksena tai puutarhahyasinttina tunnettu, on sipulillinen monivuotinen kasvi, jota arvostetaan sen voimakkaan tuoksuisten, tiheäkukkaisten kukkapiikkien vuoksi kevätkukinnan aikaan. Itä-Välimeren alueelta ja Vähästä-Aasiasta kotoisin oleva kasvi tuottaa pystyjä varsia, joissa on kellomaisista kukista koostuvia terttumaisia kukintoja sinisen, violetin, valkoisen, vaaleanpunaisen ja keltaisen eri sävyissä. Kukinnan jälkeen lehtikasvusto kuolee takaisin ja sipuli jää lepotilaan seuraavaan kasvukauteen asti.
veritryffeli
Hydnellum ferrugineum
Hydnellum ferrugineum, tunnettu veritryffelinä, on kiehtova maassa elävä sieni, joka muodostaa mykorritsan männyn kanssa. Sille on ominaista sen sitkeä, korkkimainen koostumus ja syvän punaruskeat nestepisarat, joita usein erittyy sen yläpinnalta aktiivisen kasvun aikana. Sienellä on piikkejä alapuolellaan lakkien sijaan, mikä on tyypillistä suvulle. Se ei ole syötävä äärimmäisen katkeran makunsa ja puumaisen koostumuksensa vuoksi, mutta sitä arvostetaan suuresti villan värjäyksessä, jossa se antaa kauniita beigen ja ruskean sävyjä.
Köynnöshortensia
Hydrangea anomala
Köynnöshortensia on kesävihanta, itsestään kiipeävä köynnös, joka on kotoisin Japanista, Kiinasta, Koreasta ja Itä-Siperiasta. Se kiinnittyy seiniin, aitoihin ja puihin ilmajuurillaan. Kasvilla on leveät, kiiltävät tummanvihreät lehdet ja litteät, pitsimäiset kukkahuiskilot, joissa pieniä fertiilejä kukkia ympäröivät näyttävät valkoiset steriilit kukat loppukeväästä kesään.
Sileähortensia
Hydrangea arborescens
Hydrangea arborescens, joka tunnetaan yleisesti sileähortensiana tai villihortensia, on Yhdysvaltain itäosille kotoperäinen lehtensä pudottava pensas. 'Annabelle'-lajike on kuuluisa valtavista, pallon muotoisista valkoisista kukinnoisistaan, jotka voivat kasvaa jopa 30 cm halkaisijaltaan. Se kestää USDA-vyöhykkeen 3 pakkasia ja on yksi pakkasen kestävimmistä hortensioista.
Isolehtinen hortensia
Hydrangea macrophylla
Hydrangea macrophylla, yleisesti isolehtisena hortensiana tunnettu kasvi, on Japanista kotoisin oleva lehtensä pudottava kukkaispensas. Se on tunnettu suurista, pyöreistä kukkaterttuistaan, jotka muuttavat väriään dramaattisesti vaaleanpunaisesta siniseen maan pH-arvon mukaan. Tämä monipuolisuus ja näyttävä ulkonäkö tekevät siitä yhden suosituimmista koristepensaista puutarhoissa ympäri maailman.
Panikkuhortensia
Hydrangea paniculata
Hydrangea paniculata, yleisesti tunnettu panikkuhortensiaksi, on lehtensä pudottava pensas, joka on kotoisin Kiinasta, Japanista ja Venäjältä. Se on tunnettu suurista kartiomaista kukkaterttuistaan (paniikeleista), jotka kukkivat keskikesästä syksyyn vaihtaen väriään kermaisen valkoisesta vaaleanpunaisen eri sävyihin. Se on auringonkestävin ja kylmänkestävin hortensialajeista.
Sahalaitahortensia
Hydrangea serrata
Sahalaitahortensia (Hydrangea serrata) on lehtipensas, joka on kotoisin Korean ja Japanin vuoristoalueilta. Se tuottaa pitsimäisiä kukkia, joiden sävyt vaihtelevat sinisestä, vaaleanpunaisesta, valkoisesta ja laventelista riippuen maaperän pH-arvosta. Se on kompakti, hitaasti kasvava kasvi, joka voi saavuttaa jopa 120 cm korkeuden ja 150 cm leveyden. Sitä viljellään paljon itämaisissa ja mökkipuutarhoissa, ja sitä arvostetaan sen pitkän kukinta-ajan vuoksi kesällä ja syksyllä.
Kilpukka
Hydrocharis
Kilpukat (Hydrocharis) on viiden vapaasti kelluvan vesikasvilajin suku kilpukkakasvien (Hydrocharitaceae) heimossa. Niitä esiintyy luonnostaan Euroopassa, Aasiassa, osissa Afrikkaa, Uudessa-Guineassa ja Amerikassa. Puutarhalammikoissa kasvatetaan yleensä sammakonkilpukkaa (Hydrocharis morsus-ranae), joka muodostaa ruusukkeita pyöreistä tai munuaismaisista, noin 3 cm leveistä kiiltävistä lehdistä. Lehtien alapinta on usein punertava, ja niistä roikkuu pitkiä juuria veteen. Kasvi leviää nopeasti rönsyjen avulla 0,5–1 metrin laajuisiksi matoiksi, mutta pysyy vain noin 10 cm korkeana. Kesällä se kukkii kolmiterälehtisin valkoisin kukkasin, jotka ovat halkaisijaltaan 2–3 cm ja joiden terälehtien tyvessä on keltainen täplä. Hede- ja emikukat kasvavat eri yksilöissä. Syksyllä kasvi kuolee ja talvehtii pieninä leposilmuina (turioina), jotka vajoavat pohjaan ja nousevat takaisin pintaan keväällä. Aasian lämpimimmissä osissa sen sukulaislaji Hydrocharis dubia täyttää saman roolin lammikoissa ja riisipelloilla.
Sammakonputki
Hydrocotyle vulgaris
Sammakonputki (Hydrocotyle vulgaris) on Araliaceae-heimoon kuuluva monivuotinen, suikertava kasvi, joka on kotoisin Euroopan kosteilta niityiltä, soilta ja järvien rannoilta. Sen pyöreät, sateenvarjomaiset lehdet muodostavat tiheän maton, joka leviää helposti märässä maaperässä tai matalassa vedessä. Sitä käytetään usein reunuskasvina lammikoissa ja vesipuutarhoissa.
Keltanäpy
Hydropisphaera peziza
Hydropisphaera peziza on kotelosienilaji, jolle ovat ominaisia sen pienet, maljamaiset hedelmätalot (periteekiot), jotka ovat väriltään yleensä vaaleankeltaisia tai oransseja. Ne kasvavat tyypillisesti lahoavalla puulla tai muiden sienten päällä, suosien erittäin kosteita ja varjoisia ympäristöjä lauhkeissa ja trooppisissa metsissä.
Keltavahakas
Hygrocybe acutoconica
Hygrocybe acutoconica, joka tunnetaan yleisesti keltavahakkaana, on silmiinpistävä sieni, jolle on ominaista kirkkaankeltainen tai oranssinkeltainen kartiomainen lakki. Lakki on usein limainen tai tahmea kosteana ja säilyttää terävän muotonsa myös kypsyessään. Sitä tavataan tyypillisesti luonnonlaitumilla, hiekkadyyneillä ja metsänreunoilla. Sienilajina sillä ei ole lehvistöä tai kukkia, vaan se tuottaa itiöitä lisääntymistä varten.
Intianvesitähdikki
Hygrophila polysperma
Intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma) on akantuskasvien heimoon kuuluva vesikasvi, joka on kotoisin Intiasta ja muualta Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta. Se on ollut erittäin suosittu akvaarioharrastuksessa vuodesta 1945 lähtien nopean kasvunsa ja kestävyytensä ansiosta. Kasvilla on pystyt varret ja vastakkaiset lehdet, jotka ovat kirkkaanvihreitä, mutta voivat muuttua vaaleanpunaisiksi tai oransseiksi lähellä valonlähdettä. Viljelyssä se saavuttaa noin 25–45 cm korkeuden. Huomio: Joillakin alueilla, kuten Floridassa ja muissa Yhdysvaltain osavaltioissa, lajia pidetään invasiivisena vieraslajina, ja sen maahantuonti sekä myynti on kielletty. Sitä ei saa koskaan päästää luonnonvesiin.
Valevahvero
Hygrophoropsis aurantiaca
Hygrophoropsis aurantiaca, joka tunnetaan yleisesti nimellä valevahvero, on sienilaji, joka muistuttaa suuresti arvostettua ruokasientä, keltavahveroa eli kantarellia. Sillä on suppilomainen lakki, jonka väri vaihtelee oranssista keltasävyiseen, sekä johteiset, tiheät ja toistuvasti haaroittuvat heltat. Vaikka sitä tavataan usein havu- ja lehtimetsissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, se on ensisijaisesti saprotrofinen sieni, joka hajottaa orgaanista ainesta, kuten männynneulasia ja lahoavaa puuta.
Pitaija
Hylocereus costaricensis
Punainen pitaija (Hylocereus costaricensis) on Costa Ricasta ja Keski-Amerikasta kotoisin oleva kiipeilevä kaktus, joka on arvostettu syvänpunaisesta maltoistaan, joka on makeampaa kuin valkomaltoinen lajike. Tällä kiipeilevällä mehikasvilla on kolmikulmaiset ja mehevät varret, jotka kiinnittyvät alustaansa ilmajuurilla ja tarvitsevat tuen tai säleikön kasvaakseen kunnolla. Se tuottaa valtavia valkoisia kukkia, jotka kukkivat vain öisin ja lakastuvat aamunkoitteessa. Niitä seuraavat vaaleanpunakuoriset hedelmät, joiden "suomujen" alla on rubiininpunainen malto täynnä pieniä syötäviä mustia siemeniä.
Pitaija
Hylocereus guatemalensis
Hylocereus guatemalensis (nykyään myös nimellä Selenicereus guatemalensis) on epifyyttinen, kiipeilevä kaktus, joka on kotoisin Guatemalasta, El Salvadorista ja Etelä-Meksikosta. Sillä on vihreät, mehevät ja kolmiomaiset, lehdettömät varret, jotka tarttuvat puihin ja seiniin ilmajuurilla ja voivat kasvaa yli 5 metriä pitkiksi. Sen suuret, valkoiset ja tuoksuvat kukat avautuvat vain yöksi ja kestävät vain yhden yön. Hedelmä on syvän vaaleanpunainen marja, jossa on suomuja ja violetti, makea ja syötävä malto.
Pitaija
Hylocereus undatus
Pitaija (Hylocereus undatus) on päällyskasvina elävä kiipeilevä kaktus, joka on kotoisin Keski-Amerikasta ja Meksikosta. Nykyään sitä viljellään laajalti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla sen eksoottisten hedelmien vuoksi, joilla on vaaleanpunainen kuori ja valkoinen, mustilla siemenillä pilkutettu malto. Sen vihreät, kolmikulmaiset ja mehukkaat varret kasvavat köynnösmäisesti tarttuen puihin, muureihin tai säleikköihin ilmajuurillaan. Öisin se tuottaa valtavia, valkoisia ja tuoksuvia kukkia, jotka aukeavat vain muutamaksi tunniksi, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös nimellä "yönkuningatar".
Metsäkerrossammal
Hylocomium splendens
Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) on kookas kerrossammalten heimoon kuuluva sammallaji, joka muodostaa tiheitä, kiiltäviä, oliivin- tai kellanvihreitä kasvustoja. Sille on ominaista kerroksellinen (porrasmainen) rakenne – jokainen uusi vuosikasvain kasvaa edellisen vuoden verson keskeltä muodostaen selkeitä portaita. Varret ovat tyvestä punertavia, 10–20 cm pitkiä ja sulkamaisesti haarovia. Sammalella ei ole varsinaisia juuria, vaan se kiinnittyy alustaan juurtumishapsilla (ritsodeilla) ja ottaa veden sekä ravinteet koko pintansa läpi. Laji on yleinen pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä ja sekametsissä. Se suosii karuja, happamia metsämaita ja kasvaa maassa, humuksella tai lahopuulla varjoisissa paikoissa.
Komeamaksaruoho
Hylotelephium
Hylotelephium on Crassulaceae-heimoon kuuluva monivuotisten mehikasvien suku, joka luokiteltiin aiemmin maksaruohojen (Sedum) sukuun. Se tunnetaan yleisesti komeamaksaruohona tai syysmaksaruohona, ja sitä arvostetaan sen mehevien, siniharmaiden lehtien sekä suurten, kupumaisten kukintojen vuoksi, jotka ilmestyvät loppukesällä ja kestävät pitkälle syksyyn tuoden puutarhaan myöhäistä väriä. Alun perin Aasiasta ja Euroopasta kotoisin oleva kasvi on erittäin kestävä, sietää hyvin kuivuutta ja houkuttelee runsaasti perhosia, mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.
Isomaksaruoho
Hylotelephium maximum
Hylotelephium maximum, joka tunnetaan yleisesti nimellä isomaksaruoho, on Crassulaceae-heimoon kuuluva vankka monivuotinen mehikasvi. Se on kotoisin Euroopasta, Kaukasukselta ja Länsi-Siperiasta. Kasvi muodostaa 30–80 cm korkeita pystyjä ja meheviä varsia, jotka kasvavat mukulajuuresta. Lehdet ovat leveitä, vastakkaisia, meheviä ja harmaanvihreitä. Loppukesällä ja syksyllä (syys-lokakuussa) se tuottaa tiheitä, litteitä kukintoja, joiden pienet kukat vaihtelevat kermanvalkoisesta vaaleanpunaiseen. Kukat houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia. Vuosikymmenten ajan sitä pidettiin Hylotelephium telephium -lajin alalajina (nimellä Sedum maximum). Luonnossa se kasvaa kuivilla ja kivisillä kalkkikivirinteillä sekä metsänreunoilla jopa 2 500 metrin korkeudessa. Puutarhoissa sitä arvostetaan sen kuivuudenkestävyyden ja helppohoitoisuuden vuoksi.
Komea maksaruoho
Hylotelephium spectabile
Hylotelephium spectabile, yleisesti komea maksaruoho tai jääkasvi nimellä tunnettu, on kestävä mehevälehtinen monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Kiinasta ja Koreasta. Se muodostaa pystyjä, tuppaita kasvavia kumpuja lihakkaista sinivihreistä lehdistä, joiden päällä kukkii loppukesällä ja syksyllä tasalatvaisissa kukintoryhmissä tähtimäisiä vaaleanpunaisia kukkia — vetäen puoleensa perhosia ja mehiläisiä.
Isomaksaruoho
Hylotelephium telephium
Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) on kestävä euraasialainen mehukasviperennaali, jota arvostetaan sen lihaksikkaasta sinivihreästä lehdistöstä sekä tiheistä tähtimäisten kukkien ryppäistä, jotka kukkivat vaaleanpunaisina ja violetteina keskikesästä syksyyn. Se kestää erinomaisesti kuivuutta ja pakkasta aina USDA-vyöhykkeelle 3 asti, ja viihtyy aurinkoisilla penkeillä, kivipuutarhoissa sekä kuivissa maisemissa.
Jatobá
Hymenaea courbaril
Jatobá on Brasiliasta ja muilta Amerikan trooppisilta alueilta kotoisin oleva puu, jota esiintyy Amazonin, Cerradon, Atlantin metsän, Caatingan ja Pantanalin alueilla. Viljeltynä se kasvaa yleensä 8–15 metriä korkeaksi, ja sillä on laaja ja tiheä latvus. Lehdet ovat kaksilehdykkäisiä, nahkamaisia ja sirppimäisiä. Kukat ovat valkoisia tai kermanvärisiä ja ilmestyvät syys-marraskuussa. Hedelmät ovat puumaisia palkoja, joissa on jauhomainen ja makea hedelmäliha siementen ympärillä. Puuaines on tiheää ja erittäin arvostettua, ja sen pihka tunnetaan kopaalina.
Hämähäkkililja
Hymenocallis
Hämähäkkililjat (Hymenocallis) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimoon kuuluvia monivuotisia sipulikasveja. Ne tunnetaan tuoksuvista valkoisista kukistaan, joiden pitkät ja kapeat kehälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja. Amerikkojen trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta kotoisin oleva kasvi kasvattaa nauhamaisia lehtiä ja viihtyy lämpimässä ja kosteassa ilmastossa, rannikoilla tai hyvin vettä läpäisevissä istutuksissa.
Rantahämähäkkililja
Hymenocallis littoralis
Rantahämähäkkililja (Hymenocallis littoralis) on monivuotinen sipulikasvi Amaryllidaceae-heimosta, kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta rannikkoalueilta, Yhdysvaltain kaakkoisosista Etelä-Amerikkaan. Se tuottaa tuoksuvia, tyylikkäitä valkoisia kukkia, joiden pitkät, hoikat terälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja. Kukat kohoavat kiiltävän tummanvihreän, hihnamaisen lehdistön yläpuolelle. Kasvia arvostetaan suuresti rannikko- ja trooppisissa puutarhoissa sen koristeellisen kauneuden ja suolasumunkestävyyden ansiosta.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.