Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain4422 kasvia löydetty
Näytetään 73–108 / 4422
Hienohiusadiantumi
Adiantum tenerum
Hienohiusadiantumi (Adiantum tenerum) kuuluu sanikkakasvien heimoon ja adiantumien sukuun. Se on kotoisin Floridasta sekä Keski- ja Etelä-Amerikan ja Länsi-Intian trooppisista ja subtrooppisista metsistä, missä se kasvaa varjoisilla ja kosteilla kalkkikivijyrkänteillä ja luolissa. Kasvilla on kevyet, viuhkamaiset lehdet, joiden lehdykät ovat aaltomaiset ja syvään uurtuneet. Sen varret ovat sirot, lankamaiset ja lähes mustat. Kuten muutkin saniaiset, se ei kuki eikä tuota siemeniä, vaan lisääntyy lehtien alapinnalla olevien itiöiden avulla tai juurakkoa jakamalla.
Joulupalmu
Adonidia merrillii
Adonidia merrillii, yleisesti joulupalmuna tunnettu, on tyylikäs ja kompakti laji, joka on kotoisin Filippiineiltä. Se erottuu sileästä, yksittäisestä rungostaan ja ennen kaikkea suurista marjaterttuistaan, jotka muuttuvat talvella kirkkaanpunaisiksi muistuttaen joulukoristeluja. Se on yksi maailman suosituimmista koristepalmuista trooppisiin maisemiin ja valoisiin sisätiloihin.
Kevätruusuleinikki
Adonis vernalis
Kevätruusuleinikki (Adonis vernalis) on leinikkikasvien heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Keski- ja Itä-Euroopan sekä Länsi-Aasian kalkkipitoisilta niityiltä ja aroilta. Se kasvaa noin 40 cm korkeaksi, ja sillä on hienojakoiset, tillimäiset lehdet sekä yksittäiset, kullankeltaiset, halkaisijaltaan 6–8 cm kukat, jotka puhkeavat varhain keväällä huhti-toukokuussa. Kasvin kaikki osat sisältävät voimakkaita sydänglykosideja (kuten symariinia ja adonitoksiinia) ja ovat erittäin myrkyllisiä nieltynä.
Myskikukka
Adoxa moschatellina
Myskikukka (Adoxa moschatellina) on Adoxaceae-heimon ainoa laji Adoxa-suvussa. Se on matalakasvuinen, 8–15 cm korkea monivuotinen kasvi, joka kasvaa varjoisissa ja kosteissa metsissä, purojen varsilla ja kallionhalkeamissa, usein leppien tai tammien alla. Sen tunnusomainen piirre on pienistä, vihertävänkeltaisista kukista koostuva kuutiomainen kukinto, jossa on viisi kukkaa: neljä sivukukkaa ja yksi latvakukka. Kukat tuoksuvat iltaisin miedosti myskiltä. Kasvi kukkii maaliskuun ja kesäkuun välisenä aikana, minkä jälkeen se vetäytyy kesäksi maanalaiseen juurakkoonsa.
Kyyhkymunapensas
Adromischus
Adromischus on viehättävä pienistä, ryhmittyvistä mehukasvista koostuva suku, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta ja kuuluu Crassulaceae-heimoon. Noin 28 tunnetun lajin voimin nämä kasvit ovat keräilijöiden suosiossa ainutlaatuisen muotoisten, usein täpläisten tai kirjavien paksulehtien ansiosta. Ne menestyvät kirkkaassa valossa ja kestävät poikkeuksellisen hyvin kuivuutta, minkä ansiosta ne ovat ihanteellisia vähän hoitoa vaativia huonekasveja. Keväällä ne tuottavat pitkille varsille ohuita putkilomaisia kukkia, jotka voivat olla valkoisia, vaaleanpunaisia tai punaisia.
Kirjopaalumekko
Adromischus cooperi
Adromischus cooperi, joka tunnetaan myös nimellä kirjopaalumekko, on Etelä-Afrikan Itä-Kapin maakunnasta kotoisin oleva tiivisrakenteinen mehikasvi. Sen mehevät lehdet, joissa on aaltoilevat kärjet ja purppuranpunaisia tai kuparinvärisiä täpliä, muistuttavat linnunmunia. Se on hidaskasvuinen kasvi, joka on nuorena lähes varreton, mutta muodostaa vuosien mittaan pieniä meheviä runkoja.
Rypistelehtinen mehikasvi
Adromischus cristatus
Adromischus cristatus on kompakti mehikasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta. Se tunnetaan erityisistä kolmiomaisista lehdistään, joilla on aaltoilevat, rypistyneet reunat ja karkea pinta. Crassulaceae-heimoon kuuluva laji on suosittu koristekasvi sisätiloissa ja sopii erityisen hyvin aloittelijoille.
Kirjopaunikko
Adromischus maculatus
Pienikokoinen monivuotinen mehikasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikan Länsi- ja Itä-Kapin maakunnista, missä se kasvaa Langeberg-vuorten hiekkaisilla rinteillä. Se muodostaa pieniä mättäitä vastapuikeita lehtiä, joiden väri vaihtelee harmaanvihreästä pronssiin. Lehtiä peittävät purppuranruskeat täplät, jotka luovat calico-kangasta muistuttavan kuvioinnin. Erinomainen valinta ruukkuihin ja vähän vettä kuluttaviin mehikasvipuutarhoihin.
Adromischus triflorus
Adromischus triflorus
Adromischus triflorus on pieni mehikasvi Etelä-Afrikan Länsi-Kapista, pääasiassa Pienestä Karroosta, missä se kasvaa soran seassa ja kallionhalkeamissa intensiivisessä kuumuudessa vähäisellä sateella. Sen varret ryömivät maata pitkin ylöspäin kääntyneillä kärjillä, ja kasvi pysyy noin 10 cm korkeana. Paksut, lähes sydämenmuotoiset lehdet ovat peittyneet punertavanruskeilla täplillä ja niissä on kova reuna kärjen lähellä. Afrikaansiksi sitä kutsutaan "eendevoetiksi", ankanjalaksi. Kesällä se kasvattaa jopa kolme, jopa 35 cm korkeaa vartta, joissa on pieniä putkimaisia valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia, usein kolmen ryhmissä.
Urnikasvi
Aechmea
Aechmea on noin 250 epifyyttisen bromelialajin suku, joka on kotoisin trooppisesta ja subtrooppisesta Amerikasta. Niiden tunnusomaiset ruukkumaisen muotoiset ruusukkeet muodostavat keskusmaljakkeen, joka kerää vettä — merkittävä sopeutuma elämään metsän latvustossa. Suosituin huonekasvina pidettävä laji, Aechmea fasciata (hopeavaasi tai urnikasvi), on tunnettu pitkäkestoisista vaaleanpunaisista suojuslehdistään ja pienistä violeteista kukistaan.
Siniaikmea
Aechmea 'Blue Rain'
Aechmea 'Blue Rain' on näyttävä trooppinen bromeliahyrbidi, joka tuottaa kesällä upeita, syvän sinisestä siniviolettiin vivahtavia kukkia. Niitä korostavat eloisan punavioletit suojuslehdet silmiinpistävän punaisissa kukkavarsissa. Tämä ikivihreä epifyyttinen perenna muodostaa tyypillisen ruusukkeen kiiltävistä, tummanvihreistä ja hihnamaisista lehdistä, ja se kasvaa noin 60–100 cm korkeaksi. Trooppisten kasvien harrastajat rakastavat lajia sen koristeellisen kauneuden ja suhteellisen helpon hoidon vuoksi, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan sisäkasvatukseen kirkkaassa, suodatetussa valossa.
Oranssi Bromeliaali
Aechmea blanchetiana
Aechmea blanchetiana, tunnetaan yleisesti oranssibromeliaalisena, on upea trooppinen bromeliaali, joka on kotoisin Brasilian Atlantin metsän restinga-rannikkometsistä. Sen jäykät, lineaariset lehdet muodostavat klassisen maljamaisen ruusukkeen, jonka keskikuppiin mahtuu jopa litra vettä. Täydessä auringossa kasvatettuna lehvistö muuttuu loistaviksi oranssin, punaisen ja aprikoosinkeltaisen sävyiksi, mikä tekee siitä yhden näyttävimmistä bromeliaaleista trooppisiin ja subtrooppisiin maisemiin. Kukinnan jälkeen emokasviin muodostuu sivuversoja, jotka varmistavat kasvun jatkumisen.
Suomu-uurnakukka
Aechmea bracteata
Suomu-uurnakukka (Aechmea bracteata) on Keski-Amerikasta kotoisin oleva epifyyttinen ananaskasvi, joka kuuluu ananaskasvien (Bromeliaceae) heimoon. Se muodostaa jäykistä, piikkisistä lehdistä koostuvan ruusukkeen, jonka keskelle muodostuu vettä keräävä "allas". Sen kukinto on näyttävä, ja siinä on vaaleanpunaisen, oranssin ja vihreän sävyisiä suojuslehtiä.
Vahvamallokasbromeliad
Aechmea bromeliifolia
Aechmea bromeliifolia, jota kutsutaan yleisesti vahvamallokasbromeliadiksi, on maanpäällinen bromeliad, joka on kotoisin Etelä- ja Keski-Amerikan trooppisilta alueilta. Se muodostaa näyttävän ruusukkeen jäykistä, piikkireunaisista lehdistä ja tuottaa värikäs suojuslehdin koristeltu kukinto. Se on yksi laajimmalle levinneistä Aechmea-lajeista, jota tavataan galleriametsissä, cerradossa ja avoimilla pensaikkoalueilla.
Häntäbromeliakasvi
Aechmea caudata
Aechmea caudata on Brasilian Atlantin metsästä kotoisin oleva bromelia, jota esiintyy Espírito Santosta Rio Grande do Suliin epifyyttisessä, kallioisten alueiden ja maanpäällisessä kasvupaikassa. Se muodostaa suppilonmuotoisen ruusukkeen pitkistä kaartuvista lehdistä, jotka voivat olla jopa 128 cm pitkiä, sahalaitaisilla reunoilla ja terävällä kärjellä. Pysty tähkäkukinto kohoaa ruusukkeen yläpuolelle ja kannattelee kellertäviä kukkia, joissa on oranssinpunaiset verhiölehdet – näyttävä trooppinen katseenvangitsija. Kuten kaikki monokarppiset bromeliat, se kukkii vain kerran elämässään (yleensä kesällä), minkä jälkeen se hiipuu hitaasti tuottaen samalla sivuversoja.
Maljakasvikasvi
Aechmea fasciata
Aechmea fasciata on epifyyttinen bromeliad, joka on kotoisin Kaakkois-Brasiliasta. Se tunnetaan näyttävistä hopeajuovaisista lehdistään sekä upean vaikuttavasta vaaleanpunaisesta kukinnosta, jossa on pieniä sinisvioletteja kukkia. Se on yksi suosituimmista bromelijaista sisäviljelyyn, ja sitä arvostetaan eksoottisen kauneutensa ja helpon hoitonsa vuoksi.
Korallimarja-bromeliaali
Aechmea fulgens
Aechmea fulgens, yleisesti tunnettu korallimarja-bromeliaalisena, on epifyyttinen bromeliaali, joka on kotoisin Koillis-Brasiliasta, erityisesti Bahian ja Pernambucon osavaltioista. Se muodostaa elegantin ruusukkeen kirkkaanvihreistä, vahakuorisista lehdistä, joiden reunoilla on piikkejä. Sen näyttävässä kukinnossa on punaiset suojalehdet ja lukuisia violetteja kukkia, joita seuraavat pitkäkestoiset punaiset pallomaaiset marjat, jotka pysyvät kasvin koristeena monta kuukautta kukinnan jälkeen. Tämä tekee siitä yhden koristeellisimmista bromeliaaleista sekä sisäviljelyyn että trooppisiin puutarhoihin.
Tulitikkubromelia
Aechmea gamosepala
Aechmea gamosepala on ananaskasvien (Bromeliaceae) heimoon kuuluva kasvi, joka on kotoisin Brasilian etelä- ja kaakkoisosien Atlantin rannikon sademetsistä, São Paulosta Rio Grande do Suliin. Se muodostaa mättäitä kapeista, vihreistä lehtiruusukkeista, jotka kasvavat 30–45 cm korkeiksi. Talvella ja keväällä se kasvattaa pystyn kukkavanan, jossa on vaaleanpunaisia suojuslehtiä ja valkokärkisiä, purppuransinisiä kukkia, jotka muistuttavat tulitikkukimppua. Se on yksi kylmänkestävimmistä lokeroananaksista ja menestyy niin ruukuissa, oksilla kuin maassakin.
Paljasvartinen bromelia
Aechmea nudicaulis
Aechmea nudicaulis, joka tunnetaan yleisesti nimillä paljasvartinen bromelia tai paljasvartinen elävä maljakko, on upea epifyyttinen ja terrestrinen bromelia, joka on kotoisin Brasilian Atlantin metsästä ja jonka levinneisyysalue ulottuu Karibialle ja Etelä-Amerikan pohjoisosiin. Se muodostaa ruusukkeen jäykistä, tummanvihreistä, hihnamaisista lehdistä sahalaitoineen, joiden keskeltä kohoaa näyttävä kukinto: kirkkaan punainen tähkä, jossa on vihertävänkeltaisia, sinipurppurakärkisiä kukkia, jotka ilmestyvät kesällä ja syksyllä. Kasvi on arvostettu arkkitehtonisen kauneutensa, vähäisen hoitotarpeensa ja kestävyytensä vuoksi. Kukinnan jälkeen — joka tapahtuu emokasvin elämässä vain kerran — emokasvi tuottaa sivuversoja eli pentuja, jotka jatkavat koloniaa. Kasvin keskisäiliö kerää sadevettä, luoden tärkeän mikroelinympäristön eläimistölle sen alkuperäisessä metsässä.
Marimo
Aegagropila linnaei
Aegagropila linnaei, joka tunnetaan nimellä marimo tai pallolevä, ei ole varsinainen sammal vaan harvinainen rihmamainen viherlevä, joka kasvaa pallomaisina yhdyskuntina. Alun perin Japanin, Islannin ja Viron kylmistä ja emäksisistä järvistä kotoisin oleva pyöreä muoto kehittyy luonnostaan aaltojen liikkeen ja pohjalla tapahtuvan säännöllisen pyörimisen ansiosta. Japanin Akan-järvellä se on suojeltu erityisenä luonnonmuistomerkkinä.
Vuohenputki
Aegopodium podagraria
Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen ruohovartinen kasvi sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimosta, alkuperäisin Euroopasta ja Aasiasta. Se tunnetaan erittäin nopeasta kasvustaan ja leviämisestään juurakoiden (rhizomien) avulla, mikä tekee siitä yhden kestävimmistä ja invasiivisimmista maanpeitekasveista lauhkeilla alueilla. Kasvi muodostaa tiheitä mattoja vaaleanvihreistä, kolminkertaisesti parilehdykkäisistä lehdistä ja kantaa valkoisia kukintoja (sarjoja) touko-kesäkuussa. Se viihtyy varjossa tai puolivarjossa ja sietää useimpia maaperätyyppejä. Historiallisesti sitä viljeltiin ruoka- ja lääkekasvina keskiajalla.
Aeonium
Aeonium
Aeonium on noin 35 lajia käsittävä mehikasvisuku, joka on kotoisin pääasiassa Kanariansaarilta. Toisin kuin useimmat mehikasvit, Aeonium kasvaa aktiivisesti syksyllä ja talvella, ja se lepää kuuman kesän aikana. Sen täydelliset, kiiltävät lehtiruusukkeet muodostavat upeita koristekasvustoja, tehden siitä yhden tyylikkäimmistä mehikasveista Välimeren puutarhoihin ja ruukkuihin.
Mustamehipuu
Aeonium 'Zwartkop'
Aeonium 'Zwartkop' on näyttävä mehikasvipensas, jota arvostetaan sen lähes mustista, viininpunaisen purppuraisista lehtiruusukkeista, jotka sijaitsevat hoikkien, puumaisten varsien päässä. Tämä Kanariansaarilta kotoisin olevan Aeonium arboreum -lajin viljelymuoto muodostaa arkkitehtonisen ja veistoksellisen siluetin niin puutarhoissa kuin ruukkuistutuksissa. Tumma lehdistö syvenee lähes sysimustaksi täydessä auringonpaisteessa ja vaalentuu vihreänpurppuraiseksi varjossa, mikä tekee siitä dramaattisen keskipisteen mehikasviasetelmissa. Keväällä täysikasvuiset ruusukkeet voivat kasvattaa kartiomaisia ryppäitä kirkkaankeltaisia, tähdenmuotoisia kukkia, vaikka kukkiva ruusuke kuoleekin kukinnan jälkeen muun kasvin jatkaessa kasvuaan.
Puuaeonium
Aeonium arboreum
Aeonium arboreum on puumainen mehikasvinen, joka on kotoisin Kanariansaarilta ja Pohjois-Afrikasta. Se tunnetaan näyttävistä, lihaksikkaista lehtirosetoistaan haarautuvien varsiensa latvuksissa. Tummanvioletti lajike 'Schwarzkopf' (myös kirjoitettu 'Zwartkop') on yksi maailman suosituimmista koristemehekkäistä.
Kultamehipuu
Aeonium aureum
Kultamehipuu (Aeonium aureum) on näyttävä, ruusukemainen mehikasvi, joka on kotoisin Kanariansaarten Teneriffan vulkaanisilta rinteiltä. Sen tiiviit, lusikanmuotoiset lehdet muodostavat täydellisen symmetrisen, ruusua muistuttavan ruusukkeen, jonka väri vaihtelee sinivihreästä kullankeltaiseen. Tästä juontuu myös lajinimi "aureum" (kultainen). Toisin kuin monet muut mehikasvit, tämä laji noudattaa talvikasvuista ja kesälepoista sykliä: se kasvaa aktiivisesti syksyn, talven ja kevään viileinä ja kosteina kuukausina, sulkee ruusukkeensa tiiviisti ja lepää kuuman, kuivan kesän ajan säästääkseen kosteutta. Useiden vuosien kasvun jälkeen täysikasvuiset ruusukkeet voivat kasvattaa korkean, kullankeltaisen kukkavanan. Tämä on harvinainen ja upea tapahtuma, vaikka kukkiva ruusuke kuoleekin kukinnan jälkeen jättäen jälkeensä sivuversoja, jotka jatkavat kasvin elämää.
Kanarianmehipuu
Aeonium canariense
Aeonium canariense, joka tunnetaan yleisesti nimellä kanarianmehipuu, on Kanariansaarilla endeemisenä kasvava monivuotinen mehikasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena saariston laakeripuumetsien reunoilla ja korkeiden vuoristojen pensastoissa. Kasvi muodostaa suuria, samettisia ja kierteisesti järjestyneitä lehtiruusukkeita, joiden halkaisija voi olla 15–30 cm. Keväällä ja alkukesästä täysikasvuiset ruusukkeet kasvattavat jopa metrin korkuisen kukkavarren, jonka päässä on ryppäissä pieniä, tähdenmuotoisia keltaisia kukkia. Laji on monokarppinen: kukin ruusuke kuolee kukinnan jälkeen, mutta kasvi jatkaa elämäänsä tyvelle muodostuvien sivuversojen avulla.
Mehipuu
Aeonium decorum
Aeonium decorum on Kanariansaarilta kotoisin oleva tiivis ja haarautuva mehikasvi, joka muodostaa lusikanmuotoisista, vaaleanvihreistä lehdistä koostuvia ruusukkeita, joissa on usein punertavat reunat. Sen arkkitehtoninen, tuulimyllyä muistuttava muoto tekee siitä suositun koristekasvin ruukkuihin ja kivikkopuutarhoihin.
Tuulimyllymehipuu
Aeonium haworthii
Aeonium haworthii on pensasmainen ja haarautuva mehikasvi, joka on kotoisin Kanariansaarilta. Se tunnetaan siniharmaista lehtiruusukkeistaan, joiden reunat ovat punertavat ja jotka on järjestetty tuulimyllyn siipien tavoin. Se muodostaa matalan, monivartisen pensaan ja tuottaa keväisin valkoisia tai vaaleankeltaisia tähdenmuotoisia kukkia.
Nukkamehipuu
Aeonium lindleyi
Nukkamehipuu (Aeonium lindleyi) on maksaruohokasvien heimoon kuuluva mehikasvi, joka on kotoisin Kanariansaarilta. Sen alalaji lindleyi kasvaa Teneriffalla ja viscatum La Gomeralla, missä ne viihtyvät aurinkoisilla kielekkeillä ja kallioilla rannikolta noin 700 metrin korkeuteen asti. Se on tyvestä runsaasti haarautuva varpu, joka kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Kasvilla on pieniä ruusukkeita, joiden lehdet ovat paksut, nukkaiset ja erittäin tahmeat. Väri vaihtelee vihreästä keltaisenpunaiseen täydessä auringossa. Kesällä (luonnossa heinäkuusta syyskuuhun) se kukkii kullankeltaisin, tähtimäisin kukin. Kanariansaarilla kasvin mehua on perinteisesti käytetty lievittämään tyräkkien (kuten cardón ja tabaiba) maitiaisnesteen aiheuttamia palovammoja.
Mehipuu
Aeonium simsii
Aeonium simsii on tiivis, mätästävä mehikasvi, joka on kotoisin Gran Canarian keskikorkeuden kallioalueilta Kanariansaarilta, missä se kasvaa 500–1 900 metrin korkeudessa. Se muodostaa tiheitä mättäitä lyhyistä, haarautuvista varsista, joiden päässä on maljamaisia lehtiruusukkeita. Kellanvihreiden lehtien alapinnalla on ruskehtavia pituussuuntaisia raitoja. Suvulleen epätyypillisesti A. simsiin ruusukkeet voivat kukkia useammin kuin kerran ja jäädä henkiin, toisin kuin lähes kaikki muut Aeonium-lajit, joiden ruusukkeet kuolevat yhden kukinnan jälkeen.
Varsiaeonium
Aeonium undulatum
Aeonium undulatum on näyttävä meheväkasvinen pensasmainen kasvi, joka on kotoisin Kanariansaarilta, erityisesti Gran Canarialta. Se tunnetaan suurista ruusukkeistaan, joiden kirkkaat, kiiltävät ja aaltoileva reunaiset vihreät lehdet ovat silmiinpistäviä. Kasvi voi kasvaa yli 2 metriä korkeaksi yksittäisellä haarattomalla varrella, mikä tekee siitä yhden Aeonium-suvun pisimmistä lajeista. Se on monokarpinen, eli se tuottaa noin 5 vuoden jälkeen upeita pyramidinmuotoisia pyramiditerttumaisia keltaisia tähtimäisiä kukkia.
Kettuhäntäorkidea
Aerides
Aerides on noin 30 trooppisesta Aasiasta kotoisin olevan epifyyttisen orkidean suku, jonka levinneisyysalue ulottuu Intiasta ja Nepalista Etelä-Kiinaan, Kaakkois-Aasiaan, Filippiineille ja Uuteen-Guineaan. Niillä ei ole valesipuleita: ne kasvavat yhdestä varresta, jossa on paksut, nahkamaiset lehdet kahdessa rivissä sekä paksut ilmajuuret. Kukat puhkeavat riippuvissa, pitkissä ja tuuheissa tertuissa, jotka muistuttavat ketun häntää. Kukat ovat vahapintaisia, tuoksuvia ja pitkäikäisiä; yleensä valkoisia vaaleanpunaisilla tai violetilla kärjillä, joillakin lajeilla myös kokonaan vaaleanpunaisia, violetteja tai keltaisia. Nimi tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa "ilmasta", mikä viittaa niiden tapaan kasvaa puiden oksilla.
Soihtuköynnös
Aeschynanthus
Aeschynanthus on gesneriakasvien heimoon kuuluva epifyyttisten riippukasvien suku, joka on kotoisin Kaakkois-Aasian trooppisista metsistä, kuten Thaimaasta, Malakan niemimaalta, Sumatralta ja Borneolta. Sitä kasvatetaan laajalti huonekasvina sen kiiltävien, nahkamaisten lehtien ja putkimaisten, kirkkaanpunaisten kukkien vuoksi. Kukat puhkeavat tummanviininpunaisista verhiöistä, mikä saa ne muistuttamaan huulipunatuubia – tästä juontuu myös kasvin yleisnimi.
Huulipunaköynnös
Aeschynanthus radicans
Huulipunaköynnös (Aeschynanthus radicans) on upea trooppinen epifyyttikasvi, joka on kotoisin Kaakkois-Aasian kosteista sademetsistä. Se tunnetaan riippuvista köynnöksistään, joita koristavat kiiltävät, vahaiset lehdet sekä näyttävät putkilomaiset punaiset kukat, jotka puhkeavat tummista viininpunaisista verholehtisuojuksista muistuttaen huulipunakoteloa. Tämä kasvi on suosittu sisäpuutarharienäärien keskuudessa. Se viihtyy riippukoreissa, joissa sen riippuvat varret laskeutuvat kauniisti alas luoden rehevän ja silmiinpistävän näyttelyn.
Balkaninhevoskastanja
Aesculus hippocastanum
Balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on kookas ja nopeakasvuinen lehtipuu, joka on kotoisin Balkanin niemimaalta. Se on arvostettu varjo- ja koristepuu kaikkialla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Puulla on leveä, pyöreä latvus ja sormilehdykkäiset lehdet, joissa on viidestä seitsemään lehdykkää. Keväisin se kukkii näyttävin, pystyin kukinnoin, joiden valkoisissa kukissa on keltaisesta punaiseen vaihtuva nielu. Syksyllä se pudottaa kiiltävän ruskeat siemenensä, joita ympäröi piikikäs vihreä kuori.
Hukanputki
Aethusa cynapium
Aethusa cynapium, joka tunnetaan nimellä hukanputki, on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen ruoho, joka on kotoisin Euroopasta, Länsi-Aasiasta ja Luoteis-Afrikasta. Kasvi muistuttaa suuresti persiljaa, mutta se on tuoreena kaikilta osiltaan erittäin myrkyllinen ja sisältää kynapiini-alkaloidia. Sitä tavataan usein rikkaruohona puutarhoissa ja viljelysmailla.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.