Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain3752 kasvia löydetty
Näytetään 901–936 / 3752
Taro
Colocasia
Colocasia on Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva trooppisten monivuotisten kasvien suku, jota viljellään ympäri maailmaa sekä näyttävänä koristekasvina että Colocasia esculentan (taro) tapauksessa yhtenä ihmiskunnan vanhimmista ravintokasveista. Sen leveät, sydämen- tai nuolenmuotoiset lehdet kasvavat pitkien lehtiruotien päässä maanalaisesta mukulasta, mistä johtuu sen yleisnimi "elefantinkorva". Kaikki raa'an kasvin osat sisältävät kalsiumoksalaattikiteitä, jotka ärsyttävät ihoa ja suuta, minkä vuoksi mukulat ja lehdet on aina kypsennettävä perusteellisesti ennen nauttimista.
Taro
Colocasia esculenta
Colocasia esculenta, yleisesti tarona tai norsunkorvana tunnettu, on trooppinen monivuotinen kasvi, jota arvostetaan sen näyttävistä sydämenmuotoisista lehdistä, jotka voivat kasvaa jopa 60 cm pituisiksi. Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva taro on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista, jota kasvatetaan sekä koristekasvina että ruokakasvina sen syötävien mukuloiden vuoksi. Kasvi tuottaa suuria, samettisia vihreitä lehtiä pitkillä mehevänäköisillä varsilla, luoden rehevän trooppisen ilmeen.
Tulppaanikolumnea
Columnea gloriosa
Columnea gloriosa, tunnettu myös tulppaanikolumneana, on riippuva epifyytti, joka on kotoisin Costa Rican ja Keski-Amerikan trooppisista sademetsistä. Se kuuluu Gesneriaceae-heimoon ja erottuu paksuista, vahapintaisista, tummanvihreistä lehdistään sekä oranssin ja punaisen sävyisistä putkimaisista kukista, jotka muistuttavat pieniä kaloja hyppimässä lehdistön seassa. Se kukkii pääasiassa keväällä ja kesällä, riippuvien varsien pituuden ollessa jopa 90 cm.
Kultakalaköynnös
Columnea microcalyx
Columnea microcalyx on trooppinen epifyyttikasvi, joka on kotoisin Keski-Amerikasta ja kuuluu Gesneriaceae-heimoon. Sillä on riippuvat varret, jotka voivat kasvaa jopa 90 cm pitkiksi, ja ne ovat koristautuneet pienillä, kiiltävillä tummanvihreillä lehdillä. Sen putkimaiset oranssin- tai kirkkaan punaiset kukat muistuttavat pieniä kultakaloja, mistä kasvi on saanut yleisimmin käytetyn nimensä. Se on ihanteellinen huonekasvi riippuruukkuihin, joissa se voi esitellä kauniin riippuvan kasvutapansa.
Ikuvankukka
Comanthera elegans
Comanthera elegans, joka tunnetaan yleisesti nimellä ikuvankukka tai kultajalka, on endeeminen ruohokasvi, joka kasvaa Minas Geraisin Espinhaço-vuoriston kivikkoisilla niityillä. Se muodostaa tiheitä, kapealehtisiä tyvilehtiä, joista nousee pystysuoria, haarautumattomia varsia. Varsien päissä on pieniä kukkamykeröitä, joissa on kultaisia tai kermanvärisiä suojuslehtiä, jotka säilyttävät värinsä ja muotonsa pitkään kuivuttuaan – tästä juontuu nimi "ikuvankukka". Se on yksi kaupallisesti hyödynnetyimmistä Eriocaulaceae-lajeista Brasiliassa, ja sen kukintoja on kerätty käsitöihin ja kukka-asetelmiin 1900-luvulta lähtien. Nykyään se on luokiteltu uhanalaiseksi (EN) saalistavan keräilyn, huonosti hallitun tulenkäytön ja ilmastonmuutoksen vuoksi, jotka vähentävät lajille sopivia kivikkoisia niittyalueita.
Päiväkiuru
Commelina communis
Commelina communis on nopeakasvuinen yksivuotinen yrtti, joka on kotoisin Itä-Aasiasta ja nykyään luonnonvaraisena suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa. Se tuottaa suikertavia, karvattomia varsia, suikeita tai soikeita lehtiä ja tunnusomaisia kaksiterälehtisiä sinisiä kukkia, jotka avautuvat vain yhdeksi aamuksi ennen kuihtumista. Nuoret versot ja lehdet ovat syötäviä, miedon ja limaisen koostumuksen omaavia, ja kasvilla on pitkä historia perinteisessä aasialaisessa lääketieteessä.
Valkosuurpäiväkukka
Commelina erecta
Commelina erecta, yleisesti tunnettuna valkosuurpäiväkukkana tai pystypäiväkukkana, on monivuotinen yrtti, joka on kotoisin Amerikoista. Se tuottaa kirkkaansinisiä, taivaan sinisiä kukkia, joissa on pieni valkoinen alaterälehtinen, ja jokainen kukka kestää vain yhden päivän. Kestävä ja sopeutuvainen kasvi viihtyy aurinkoisissa sekä osittain varjoisissa puutarhoissa, ja sitä arvostetaan sekä koristeellisen kauneutensa että perinteisten lääkinnällisten käyttötarkoitustensa vuoksi Etelä-Amerikassa.
Mirhami
Commiphora myrrha
Commiphora myrrha on suuri pensas tai pieni piikkinen, lehtensä pudottava puu, joka on kotoisin Koillis-Afrikan (Etiopia, Somalia, Kenia) ja Arabian niemimaan (Oman, Jemen, Saudi-Arabia) kuivilta alueilta. Sillä on mutkittelevat, harmaat, usein teräviin piikkeihin päättyvät oksat, vaalea ja paperimainen kuori, joka irtoaa suikaleina, sekä pienet, aromaattiset kolmilehdykkäiset lehdet. Se on kuuluisa siitä, että vahingoittuneena se erittää kellertävänruskeaa, aromaattista öljyhartsi-kumia – mirhaa – jota on käytetty vuosituhansia suitsukkeissa, hajusteissa, kosmetiikassa ja perinteisessä lääketieteessä. Se sietää köyhiä ja kivisiä maaperiä, äärimmäistä kuumuutta ja pitkiä kuivuusjaksoja.
Myrkkykatko
Conium maculatum
Myrkkykatko (Conium maculatum) on sarjakukkaiskasvien heimoon kuuluva kaksivuotinen ruoho, joka on kotoisin Euroopasta, Pohjois-Afrikasta ja Aasian lauhkeista osista. Nykyään se on levittäytynyt invasiivisena rikkakasvina lähes kaikkialle maailmaan. Kasvin tunnistaa ontoista, uurteisista ja purppurantäpläisistä varsistaan, hienojakoisista ja persiljaa muistuttavista lehdistään sekä pienistä valkoisista kukistaan, jotka muodostavat sarjakukintoja. Se on yksi lauhkean vyöhykkeen myrkyllisimmistä kasveista: kaikki sen osat sisältävät piperidiinialkaloideja (pääasiassa koniinia), jotka aiheuttavat kuolettavia myrkytyksiä ihmisille ja eläimille. Se kasvaa luonnonvaraisena ojissa, jokivarsilla, joutomailla ja muilla kosteilla, muokatuilla mailla.
Tuoksumaksasammal
Conocephalum
Conocephalum on tallomaksasammalten (sammalet) suku Conocephalaceae-heimossa, joka tunnetaan parhaiten tallusten pinnalla olevasta tyypillisestä kuusikulmaisesta kuviosta, joka muistuttaa käärmeen suomuja — mistä johtuu sen lempinimi "käärmeenmaksasammal". Nämä putkilottomat kasvit viihtyvät varjoisissa, kosteissa elinympäristöissä, kuten purojen rannoilla, märillä kivillä ja metsän pohjakerroksessa. Niitä käytetään laajalti terraariumeissa, vivaariumeissa ja paludaariumeissa muhkean, matalakasvuisen vihreän maton tavoin.
valkohiippo
Conocybe apala
Conocybe apala, joka tunnetaan yleisesti nimellä valkohiippo, on saprobinen sieni, jota esiintyy usein nurmikoilla, laitumilla ja kompostikasoissa. Sille on ominaista hauras, vaalean kermanvärinen tai valkoinen kartiomainen lakki ja ohut, mureneva jalka. Nämä sienet ovat lyhytikäisiä; ne ilmestyvät usein varhain aamulla sateen tai kovan kasteen jälkeen ja lakastuvat puoleenpäivään mennessä altistuessaan auringolle.
Nappisukkulentti
Conophytum angelicae subsp. tetragonum
Conophytum angelicae subsp. tetragonum on pienikokoinen, mättäitä tai löyhiä ryppäitä muodostava mehikasvi päivälehtikasvien (Aizoaceae) heimosta. Tetragonum-alalajille tyypillistä on neliskulmainen (tetragonaalinen) poikkileikkaus. Kasvin runkopari on halkaisijaltaan vain 12–18 mm, ja sen pinta on sileä tai hieman särmikäs, väriltään vaalean beige tai harmaanvihreä. Se on kotoisin Etelä-Afrikan luoteisosista, Richtersveldin ja Namaqualandin kivisiltä aavikkopensastoalueilta. Kyseessä on tyypillinen talvikasvuinen "elävä kivi": se lepää kesällä, jolloin vanha lehtipari kuivuu paperimaiseksi suojakuoreksi uuden lehtiparin ympärille. Syksyllä se kasvattaa pieniä, tuoksuvia ja yöllä kukkivia kukkia, joiden terälehdet ovat pronssinväriset, vaaleankeltaiset tai purppuranpunaiset.
Sipulimehipallero
Conophytum burgeri
Conophytum burgeri on kääpiökokoinen ja erittäin tiivis mehikasvi, joka on kotoisin hyvin rajoitetulta alueelta Bushmanlandista, Etelä-Afrikan Pohjois-Kapin maakunnasta. Se koostuu yhdestä mehevästä, sipulinmuotoisesta rungosta, jonka huipulla on pieni halkeama, josta kukka ja uusi lehtipari nousevat. Sen pinta on sileä, kiiltävä ja läpikuultava, ja väritys vaihtelee vaaleanvihreästä purppuraan, muuttuen voimakkaassa auringonvalossa punertavan purppuraiseksi. Ajan myötä se voi hitaasti jakautua muodostaen pieniä, noin viiden rungon ryhmiä. Luonnossa se kasvaa kivisessä ja savisessa maaperässä kvartsikivien välissä, tukeutuen sumuun ja talvikasteeseen selviytyäkseen karussa ilmastossa. Se kukkii alkusyksystä (eteläisellä pallonpuoliskolla huhti-toukokuussa) purppuranvärisin, makeantuoksuisin kukkasin, jotka avautuvat muutamaksi tunniksi myöhään iltapäivällä.
Vale-rosmariini
Conradina
Conradina on pieni, noin seitsemän lajia käsittävä aromaattisten ja ikivihreiden huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) suku. Ne ovat kotoisin Kaakkois-Yhdysvaltojen, erityisesti Floridan, hiekkaisilta rannikkoalueilta ja dyyneiltä. Kasvi tunnetaan yleisesti vale-rosmariinina sen kapeiden, harmahtavien lehtien ja rosmariinia muistuttavan tuoksun vuoksi. Pensas muodostaa tiiviitä, pyöreitä mättäitä, jotka kasvavat 60–90 cm korkeiksi. Se kukkii pienin, kaksihuulisin kukkasin, joiden väri vaihtelee purppurasta ja laventelista valkoiseen varhaiskeväästä syksyyn. Erittäin kuivuutta kestävä ja köyhään, hyvin vettä läpäisevään hiekkamaahan sopeutunut vale-rosmariini on suosittu xeriscaping-puutarhoissa, pölyttäjäpuutarhoissa ja rannikkoalueiden ennallistamisprojekteissa. Useat lajit, kuten C. brevifolia, C. etonia ja C. glabra, ovat harvinaisia ja lailla suojeltuja Yhdysvalloissa.
Consolea rubescens
Consolea rubescens
Consolea rubescens on korkea, puumainen kaktus kaktuskasvien heimosta, kotoisin Karibian saarilta (Puerto Rico, Neitsytsaaret, Pienet Antillit). Se muodostaa puumaisen rungon, josta kasvaa litteitä, soikeita segmenttejä (levyjä), jotka saavat voimakkaassa auringonvalossa punertavan-violetin sävyn. Luonnossa se voi kasvaa jopa 6 metriä korkeaksi. Keväällä ja kesällä ilmestyy kelta-oranssi-punaisia kukkia, joiden jälkeen kypsyy syötäviä, happamia hedelmiä.
Kielo
Convallaria majalis
Kielo (Convallaria majalis) on hentovartinen, varjoa rakastava monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Euroopan ja Aasian viileiltä lauhkeilta metsäalueilta. Se muodostaa kauniita, kaartuvia varsia, joita koristavat pistiläislehtipariset sekä pienet, kellomaiset valkoiset kukat, joilla on intensiivisen makea tuoksu. Herkästä ulkonäöstään huolimatta kielo on voimakas leviäjä, joka muodostaa tiheitä maanpeittäjäkasvustoja. Kaikki kasvin osat ovat sydänglykosiidiensa vuoksi erittäin myrkyllisiä ja siksi vaarallisia lapsille ja lemmikkieläimille.
Hopeakierto
Convolvulus
Convolvulus on kiertokasvien (Convolvulaceae) heimoon kuuluva suku, johon kuuluu kaikkea köynnöksistä ja maanpeitekasveista pieniin pensaisiin, kuten hopealehtinen hopeakierto (Convolvulus cneorum). Niissä on suppilo- tai torvimaisia kukkia, jotka ovat väriltään valkoisia, vaaleanpunaisia tai sinisiä ja jotka avautuvat auringonpaisteessa. Ne ovat arvostettuja kasveja kivikkopuutarhoissa, reunuskasveina ja ruukkuistutuksissa.
Peltoierto
Convolvulus arvensis
Peltoierto (Convolvulus arvensis) on nopeakasvuinen, monivuotinen ja juurakollinen köynnöskasvi, joka kuuluu kiertokasvien heimoon. Se on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta, mutta siitä on tullut laajalle levinnyt ja invasiivinen rikkakasvi lauhkeilla vyöhykkeillä. Sen valkoiset tai vaaleanpunaiset kellomaiset kukat avautuvat kesällä, ja sen syvä juuristo tekee siitä erittäin vaikean hävittää.
Kääpiöaamunkoi
Convolvulus tricolor
Convolvulus tricolor, yleisesti kääpiöaamunkoina tunnettu, on kompakti yksivuotinen kasvi, joka on kotoisin Välimeren alueelta. Se tuottaa upeita torvenmuotoisia kukkia, joissa on tunnusomainen kolmivärinen kuvio — syvänsinisiä tai violetteja terälehtiä, jotka ympäröivät valkoista rengasta ja kirkkaankeltaista keskustaa. Jokainen kukka kestää vain yhden päivän, mutta kasvi kukkii runsaasti koko kesän ajan luoden jatkuvan värinäytelmän reunuksiin, ruukkuihin ja maanpeiteistutuksiin.
Etelänkallioinen
Conyza bonariensis
Etelänkallioinen (Conyza bonariensis) on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva yksivuotinen (joskus kaksivuotinen) asterikasveihin (Asteraceae) kuuluva ruohovartinen kasvi. Sille on tyypillistä pysty, tyvestä alkaen haarautuva kasvutapa, 20–100 cm korkeus ja harmaanvihreä, karkeakarvainen lehdistö. Kukat ovat pieniä mykeröitä, joissa on keltaiset kehräkukat ja kermanväriset suojuslehdet. Se on yksi ongelmallisimmista rikkakasveista viljelyalueilla, ja se on tunnetusti vastustuskykyinen glyfosaatille, haitaten erityisesti soija- ja maissiviljelmiä.
Karvamaljakas
Cookeina tricholoma
Cookeina tricholoma on trooppinen kotelosieni, joka tunnetaan kirkkaanvärisestä maljamaisesta muodostaan ja erottuvista reunakarvoistaan. Sitä esiintyy lahopuulla kosteissa metsissä, ja sen väri vaihtelee vaaleanpunaisesta oranssinpunaiseen. Kyseessä ei ole kasvi, vaan saprofyyttinen sieni, jolla on keskeinen rooli orgaanisen aineen hajottamisessa.
Karnaubapalmu
Copernicia prunifera
Copernicia prunifera eli karnaubapalmu on viuhkapalmu, joka kasvaa luonnonvaraisena Koillis-Brasilian puolikuivalla Caatinga-alueella (Ceará, Piauí, Maranhão, Rio Grande do Norte ja Bahia). Se kasvaa jokivarsilla ja kausittain tulvivilla mailla, jotka saavat vain noin 800 mm epätasaisesti jakautunutta sadetta vuodessa. Täysikasvuiset yksilöt saavuttavat jopa 20 metrin korkeuden. Niillä on hoikka, rengasmainen runko ja tiheä latvus, joka koostuu jäykistä, sinivihreistä viuhkalehdistä. Puu voi elää jopa kaksi vuosisataa. Brasiliassa sitä kutsutaan nimellä "arvore da vida" (elämän puu), koska lähes jokainen sen osa on hyötykäytössä. Tunnetuin tuote on lehtien hieno vahapeite, josta jalostetaan karnaubavahaa – kaupallisessa käytössä olevista luonnonvahoista kovinta, jota arvostetaan kiillotusaineissa, kosmetiikassa ja pinnoitteissa.
nukkakärpässieni
Coprinellus flocculosus
Coprinellus flocculosus on lyhytikäinen, saprotrofinen sienilaji, joka tunnetaan tunnusomaisesta, nukkaisista, valkeista suojusjäänteistä peitetystä lakistaan. Nuorena se on munanmuotoinen, sitten kellomainen ja lopulta mustana sulava (autolyysi), mikä antaa suvulle nimen 'mustesieni'. Se esiintyy usein ryhmissä lahoavalla puulla, hakkeella tai typpipitoisessa maaperässä.
Peilikasvipensas
Coprosma repens
Coprosma repens, joka tunnetaan yleisesti peilikasvipensaana, on kiiltävälehtinen ikivihreä pensas, jonka kotiseutu on Uusi-Seelanti. Sen erittäin heijastavat, lakatun kiiltävät lehdet antavat sille tunnusomaisen peilinä toimivan ulkonäön, josta nimi on peräisin. Se on poikkeuksellisen kestävä rannikkojen kasvi, joka sietää suolavesisuihkua, tuulta ja kuivuutta juurtumisensa jälkeen, minkä vuoksi se on suosittu valinta pensasaidaksi ja suojaistutukseksi tuulisiin puutarhoihin.
Kolmilehtikultajuuri
Coptis trifolia
Coptis trifolia, yleisesti tunnettuna kolmilehtikultajuurena tai haavakorjuurena, on pieni ikivihreä monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan ja Itä-Aasian boreaalisista metsistä. Se muodostaa matalaksi kasvavia mattoja kiiltävistä kolmilehtisistä lehdistä, ja keväällä ja kesällä kukkii hentoja valkoisia kukkia. Sen tunnistettavin piirre on kirkkaan kultaisenkeltainen maanalainen juurakko, jonka mukaan kasvi on saanut nimensä. Kasvi sisältää berberiinialkaloideja, ja alkuperäiskansat käyttivät sitä perinteisesti suuhaavaumien hoitoon sekä katkeroistavana rohdoksena.
Juutinkuitu
Corchorus olitorius
Corchorus olitorius on nopeasti kasvava, pystykasvuinen yksivuotinen yrtti malvakasvien (Malvaceae) heimosta, jota arvostetaan Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa lehtivihanneksena. Täysikasvuisena se voi saavuttaa 1,5–3,5 metrin korkeuden, ja sillä on ohuet vihreät varret, sahalaitaiset kiiltävät lehdet ja pienet yksittäiset keltaiset kukat, joita seuraavat ohuet uurteiset siemenkodat. Nuoria versoja ja lehtiä kerätään toistuvasti ruoanlaittoon – tunnetuimmin egyptiläiseen molokhia-keittoon – ja varren kuiduista voidaan myös kehrätä juutin kaltaisia tekstiilejä.
Valkolaakeripuu
Cordia alliodora
Valkolaakeripuu (Cordia alliodora) on lemmikkikasvien (Boraginaceae) heimoon kuuluva puu, joka on kotoisin Amerikan trooppisista metsistä Meksikosta Argentiinaan. Se voi kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi, ja sillä on lieriömäinen, uurteinen runko sekä ontot oksat, joissa muurahaiset ja pistottomat mehiläiset usein pesivät. Lajinimi "alliodora" viittaa sen puuaineksen tunnusomaiseen valkosipulin tuoksuun. Se on nopeakasvuinen lehtipuu, jota arvostetaan suuresti puutavarana, varjopuuna kahvi- ja kaakaoviljelmillä sekä koristekasvina runsaan ja tuoksuvan valkoisen kukintansa vuoksi, joka puhkeaa erityisesti kuivana kautena.
Ti-kasvi
Cordyline
Cordyline on trooppisten ja subtrooppisten kasvien suku, jota arvostetaan sen näyttävästä lehdistöstä vihreän, punaisen, violetin ja vaaleanpunaisen sävyissä. Sitä kasvatetaan laajalti sekä huonekasvina että puutarhakasvina ennen kaikkea sen rohkean koristeellisen ulkonäön vuoksi.
Kaalipuu
Cordyline australis
Cordyline australis, joka tunnetaan yleisesti nimillä kaalipuu ja tī kōuka, on Uudelle-Seelannille kotoperäinen ikoninen palmumainen puu. Trooppisesta ulkonäöstään huolimatta se on huomattavan kestävä ulkokasvi, joka sietää jopa −7 °C:n pakkasia. Se tuottaa pitkiä, miekkamaisia lehtiä, jotka muodostavat dramaattisen arkkitehtonisen latvuksen, ja vanhoille puille kehittyy paksu, kuituinen runko. Kesällä vakiintuneet kasvit tuottavat näyttäviä, vaahtomaisista pieniksi kasvavia tuoksuvien valkoisten kukkien tähkiä. Rakastettuna Uuden-Seelannin maiseman symbolina sitä käytetään laajalti rohkeana arkkitehtuurikasvina puutarhoissa ja kaupunkiympäristöissä ympäri maailmaa.
Ti-kasvi
Cordyline fruticosa
Cordyline fruticosa, joka tunnetaan yleisesti nimillä ti-kasvi tai havaijin onnentuoja, on näyttävä trooppinen pensas, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja Tyynenmeren saarilta. Kasvi on kuuluisa rohkeista, keihäänmuotoisista lehdistään, jotka esiintyvät upean monipuolisessa väripaletissa – syvänpunainen, vaaleanpunainen, violetti ja kirjava yhdistelmät – tehden siitä yhtä lailla koristeellisen kuin kulttuurisesti merkittävän. Havaijilaisessa ja polynesialaisessa perinteessä ti-kasvia pidetään pyhänä, ja sen uskotaan tuovan onnea sekä karkottavan pahat henget.
Verililjapuu
Cordyline terminalis
Cordyline terminalis, joka tunnetaan yleisesti nimellä verililjapuu tai havaijinverililjapuu, on näyttävä trooppinen koristekasvi parsakasvien (Asparagaceae) heimosta. Se on kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja Tyynenmeren saarilta. Kasvi on tunnettu upeista, miekkamaisista lehdistään, joiden väriskaala vaihtelee syvänvihreästä tummanpunaiseen, punaiseen ja vaaleanpunaiseen. Havaijin ja Polynesian kulttuureissa sitä pidetään pyhänä kasvina, joka symboloi onnea ja henkistä suojelua. Huomautus: kasvi on myrkyllinen kissoille, koirille ja ihmisille nieltynä (sisältää saponiineja).
Isokaunosilmä
Coreopsis grandiflora
Isokaunosilmä (Coreopsis grandiflora) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva monivuotinen asterikasvi. Sen säteilevän kultaiset kukat kukkivat loppukeväästä kesään asti houkutellen pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja perhosia. Se on erittäin kestävä, kuivuutta sietävä ja helppohoitoinen kasvi.
Preeriakoreopsis
Coreopsis tinctoria
Preeriakoreopsis (Coreopsis tinctoria) on iloinen yksivuotinen villikukka, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se tuottaa runsaasti kirkkaan päivänkakkaran näköisiä kukkia keltaisena, punaisena, viininpunaisena ja kultaisena keväästä syksyyn. Prerioiden niittyjen peruslaji viihtyy parhaiten täydessä auringossa vähäisellä hoidolla, minkä ansiosta se on suosittu valinta villikukkatasaistoille ja pölyttäjäelinympäristöihin.
Ripsiakileija
Coreopsis verticillata
Ripsiakileija on pensasmainen, kuivuutta kestävä perenna, jota arvostetaan sen hienosta, neulasmaisesta, kiehkuroina kasvavasta lehdistöstä ja runsaista pienistä, tähtimäisistä, voinkeltaisista kukista. Kotoisin Kaakkois-Yhdysvalloista, se muodostaa tiheitä, 60-90 cm korkeita ja leveitä mättäitä, kukkien runsaasti loppukeväästä syksyyn. Se on vähän huoltoa vaativa puutarhan peruskasvi, suosittu reunuskasvina, kivikkopuutarhoissa ja pölyttäjäistutuksissa.
Korianteri
Coriandrum sativum
Korianteri (Coriandrum sativum) on nopeakasvuinen yksivuotinen yrtti Apiaceae-heimosta, kotoisin Välimeren alueelta ja Lähi-idästä. Sekä sen tuoreita lehtiä (tunnettu nimellä silanteri) että kuivattuja siemeniä käytetään laajalti keittiöissä ympäri maailman. Kasvi kasvaa 30–60 cm korkeaksi ja tuottaa pieniä valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia keväällä ja kesällä ennen siementen kypsymistä.
Saksanpihlaja
Cormus domestica
Saksanpihlaja (Cormus domestica, syn. Sorbus domestica) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva lehtipuu, joka on kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta sekä Pohjois-Afrikasta. Se on erittäin pitkäikäinen laji, joka voi elää satoja vuosia ja kasvaa jopa 15 metriä korkeaksi. Puu alkaa tuottaa satoa vasta varttuneemmalla iällä, tyypillisesti 15–20-vuotiaana. Toukokuussa puhkeavien valkoisten kukkien jälkeen se kypsyttää omenaa tai päärynää muistuttavia pieniä, kelta-punaisia hedelmiä. Hedelmät ovat raakana kitkeriä ja tanniinisia, mutta muuttuvat makeanhappamiksi ylikypsymisen (bletting) jälkeen.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.