Täydellinen kasviopas
Tutustu kasveihin vaikeustason, kasvukauden ja muiden mukaan. Löydä itsellesi sopiva kasvi.
Vaikeustaso
Kasvit kaupungeittain
🗺️ Kasvit kaupungeittain3697 kasvia löydetty
Näytetään 757–792 / 3697
Maitohorsma
Chamaenerion angustifolium
Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium) on monivuotinen ruohovartinen kasvi horsmakasvien heimosta. Sen varsi kasvaa yleensä 60–120 cm korkeaksi, harvoin jopa 150–200 cm:iin. Varsi on tavallisesti haaraton ja kalju, ja lehdet sijaitsevat varrella kierteisesti. Kukat ovat väriltään liilanpunaisia tai tummanroosioita, säteittäissymmetrisiä ja neliterälehtisiä, kukkien pitkissä tertuissa kesäkuun alusta syyskuuhun. Nelilokeroinen kota avautuu ja siemenet leviävät tuulen mukana valkoisten lenninhaivenien avulla. Juurakko on suuri ja rönsyilevä, muodostaen runsaasti uusia versoja. Kasvi on pioneerilaji, joka valtaa nopeasti paloalueet, hakkuuaukeat ja muut häiriintyneet alueet, ja se on Suomessa erittäin yleinen.
Suonikamaeranthemum
Chamaeranthemum venosum
Chamaeranthemum venosum, tunnettu yleisesti nimillä suonikamaeranthemum tai hopeasuonipensas, on matalana kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Brasilian trooppisista metsistä. Sen soikeat tummanvihreät lehdet ovat kauniisti koristeltu hopeisilla suonilla, mikä luo näyttävän koristevaikutelman. Kompakti ja maanmyötäisesti kasvava kasvi ylittää harvoin 20 cm:n korkeuden, mikä tekee siitä ihanteellisen maanpeitekasvina tai huonekasvina.
Euroopanviuhkupalmu
Chamaerops humilis
Chamaerops humilis, joka tunnetaan yleisesti euroopanviuhkupalmuna tai Välimeren viuhkupalmuna, on ainoa palmulaji, joka on kotoisin Euroopan mantereelta. Länsi-Välimeren altaan alkuperäiskasvi — esiintyen Espanjassa, Portugalissa ja Pohjois-Afrikassa — tämä hitaasti kasvava, monirunkoinen pensaspalmu on kuuluisa poikkeuksellisesta kestävyydestään: se sietää pakkasta jopa -12 °C:een, pitkäaikaista kuivuutta ja köyhiä maaperätyyppejä. Sen näyttävät hopeanvihreät viuhkamaiset lehdet ja monirunkoinen kasvutapa tekevät siitä arvokkaan näytekasvin Välimeren puutarhoissa ja kauniin sisäkasvin valoisiin tiloihin.
Geraldtonin vahakukka
Chamelaucium uncinatum
Chamelaucium uncinatum, tunnetaan yleisesti nimellä Geraldtonin vahakukka, on upea ikivihreä pensas, jonka alkuperäinen kasvupaikka on Länsi-Australian rannikkoarojen kasviyhdyskunnat, erityisesti Geraldtonin alue. Se tuottaa suuria määriä pieniä, vahamaisia, viisiterälehtisiä kukkia valkoisen, vaaleanpunaisen, magentan ja violetin sävyissä myöhäistalvesta kevääseen. Neulasmaiset lehdet vapauttavat murrettaessa hienon sitruunatuoksun. Maailmanlaajuisesti arvostettuna leikkokukkana se viihtyy kuivissa, aurinkoisissa Välimeren ilmastoa muistuttavissa olosuhteissa ja on suosittu australialaisissa luonnonpuutarhoissa.
Lehmänkieli
Chaptalia nutans
Lehmänkieli (Chaptalia nutans) on Brasiliasta kotoisin oleva monivuotinen Asteraceae-heimoon kuuluva ruoho, jolla ei ole näkyvää vartta (varreton). Sen lehdet ovat tyviruusukkeena, ehjiä tai hieman hammaslaitaisia, päältä tummanvihreitä ja alta valkeahkoja ja samettisia tiheän karvakerroksen vuoksi. Sen kukkavarret nousevat ruusukkeen keskeltä ja kannattelevat vaaleanpunaisia, nuokkuvia mykerökukintoja (ominaisuudet, jotka antoivat sille tieteellisen nimen "nutans", joka tarkoittaa "nuokkuvaa"). Se on hyvin yleinen laitumilla, nurmikoilla ja joutomailla trooppisessa ja subtrooppisessa ilmastossa. Se kukkii Brasiliassa pääasiassa loka-tammikuussa, ja sitä käytetään perinteisesti lääkekasvina pihoilla ja puutarhoissa.
Keltamo
Chelidonium majus
Keltamo (Chelidonium majus) on unikkokasvien (Papaveraceae) heimoon kuuluva monivuotinen ruoho, joka on kotoisin Euroopasta ja Länsi-Aasiasta. Nykyään se on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan, missä se käyttäytyy invasiivisesti. Kasvi kasvaa noin 30–120 cm korkeaksi, ja sillä on harmaanvihreät, pariliuskaiset lehdet. Toukokuusta syyskuuhun se kukkii pienin, neliterälehtisin keltaisin kukkia. Kasvin vahingoittuessa kaikista sen osista vuotaa tyypillistä oranssinkeltaista, myrkyllistä maitiaisnestettä, joka sisältää isokinoliinialkaloideja (kuten kelidoniinia, sangvinaariinia, berberiiniä ja koptisiinia). Keltamo kasvaa joutomailla, aitojen vierustalla, metsänreunoissa ja varjoisilla paikoilla asutuksen läheisyydessä. Sekä latinalainen että suomalainen nimi viittaavat perinteeseen, jonka mukaan kasvi kukkii pääskyjen (kreik. chelidón) saapumisesta niiden lähtöön.
Hanhenjalkasuku
Chenopodium
Chenopodium on suuri yksivuotisten ruohokasvien suku Amaranthaceae-heimossa, jota tavataan lauhkean ja trooppisen vyöhykkeen alueilla kaikkialla maailmassa. Sukuun kuuluu tunnettuja lajeja, kuten kvinoa (C. quinoa), jauhosavikka (C. album) ja epatsote (C. ambrosioides), joita arvostetaan ruoanlaitollisten ja lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi.
Jauhosavikka
Chenopodium album
Jauhosavikka (Chenopodium album) on nopeakasvuinen yksivuotinen yrtti, jota tavataan ympäri maailmaa häirityssä maassa, puutarhapenkeissä ja viljelypelloilla. Sitä pidetään usein invasiivisena rikkaruohona, mutta se on myös erittäin ravitseva syötävä ja lääkekasvi, jota on käytetty tuhansien vuosien ajan eri kulttuureissa.
Viikunasavikka
Chenopodium ficifolium
Viikunasavikka (Chenopodium ficifolium) on revonhäntäkasvien (Amaranthaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on kotoisin Aasiasta (Irano-Turanian alueelta Koreaan ja Pohjois-Indokiinaan asti) ja on kotiutunut rikkakasvina Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Se kasvaa typpipitoisilla, häiriintyneillä kasvupaikoilla, kuten joenvarsilla ja pelloilla, saavuttaen jopa 80 cm korkeuden pystyillä ja haaraisilla varsillaan. Sen lehdet muistuttavat viikunapuun lehtiä, mistä kasvi on saanut nimensä.
Viherpikarinen
Chlorociboria aeruginascens
Chlorociboria aeruginascens, tunnettu nimellä viherpikarinen, on saprobinen sieni, joka on kuuluisa kyvystään värjätä lahottamansa puu syvän sinivihreäksi. Itiöemät ovat pieniä, usein vain 2–5 mm leveitä, ja niillä on tyypillinen malja- tai suppilomainen muoto. Ne kasvavat yleensä kostealla, kuorettomalla lehtipuulla, erityisesti tammella ja pyökillä. Puun vihreä väri johtuu ksylindeiini-pigmentistä, ja tätä värjäytynyttä puuta on vuosisatojen ajan arvostettu käytettäväksi koristeellisissa puutöissä, kuten intarsiassa.
Tataré
Chloroleucon tortum
Chloroleucon tortum, joka tunnetaan yleisesti nimellä Tataré tai Jacaré, on Brasilian Atlantin rannikon sademetsistä ja hiekkadyynialueilta (restinga) kotoisin oleva kesävihanta puu, joka on nykyään luokiteltu uhanalaiseksi luonnollisessa elinympäristössään. Se on kuuluisa mutkaisesta rungostaan ja kuoresta, joka irtoaa laattoina muodostaen erittäin koristeellisen, marmorimaisen tekstuurin — tästä syystä se on yksi Brasilian suosituimmista lajeista bonsaikasvatuksessa. Sen hienojakoiset lehdet putoavat kuivina kausina, mutta puu versoo voimakkaasti uudelleen muutamassa viikossa. Keväällä ja kesällä se tuottaa valkoisia tai kermanvärisiä, pallomaisia ja tuoksuvia kukkia.
Viherukonsieni
Chlorophyllum molybdites
Chlorophyllum molybdites, joka tunnetaan yleisesti nimellä viherukonsieni, on erittäin myrkyllinen kantahelttasieni. Sille on ominaista suuri valkoinen lakki, jossa on ruskeita suomuja, ja erityisesti sen heltat, jotka muuttuvat kypsyessään harmaanvihreiksi vihreiden itiöiden vuoksi. Se on yksi yleisimmistä sienimyrkytysten aiheuttajista Pohjois-Amerikassa ja trooppisilla alueilla, koska se muistuttaa syötäviä lajeja, kuten ukonsientä (Macrolepiota procera).
Hämähäkkikasvi (suku)
Chlorophytum
Chlorophytum on Asparagaceae-heimoon kuuluva monivuotisten ruohokasvien suku, jota kasvatetaan laajalti huonekasvina helpon hoidon ja ilmaa puhdistavien ominaisuuksien vuoksi.
Kapinrönsylilja
Chlorophytum capense
Chlorophytum capense on ikivihreä monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikan Itä-Kapin alueelta. Siellä se kasvaa kuivassa ja varjoisassa kasvillisuudessa jokien varsilla. Se muodostaa tiheän ja kaarevan ruusukkeen kapeita, heinämäisiä lehtiä, ja se sekoitetaan usein suositumpaan rönsyliljaan (Chlorophytum comosum). Toisin kuin sukulaisensa, C. capense tuottaa harvoin ilmaversoja ja pikkutaimia, joista rönsylilja on saanut nimensä – sen sijaan se leviää hitaasti maavarsien avulla muodostaen tiiviitä mättäitä. Kesällä se kasvattaa korkeita kukkavarsia, joissa on pieniä, valkoisia, tähdenmuotoisia kukkia.
Hämähäkkikasvi
Chlorophytum comosum
Hämähäkkikasvi on yksi suosituimmista ja helppohoitoisimmista huonekasveista. Etelä-Afrikasta kotoisin oleva kasvi tunnetaan pitkistä, kaarevista lehdistään, joissa on vihreät ja valkoiset raidat. Se tuottaa pitkien varsien päähän niin sanottuja "hämähäkkilapsia" (tytärkasveja) ja sopii erinomaisesti riippuruukkuihin. NASA:n tutkimusten mukaan se on myös tehokas ilmanpuhdistaja.
Kirjorönsylilja
Chlorophytum comosum 'Variegatum'
Kirjorönsylilja on yksi suosituimmista ja kestävimmistä huonekasveista. Se tunnetaan pitkistä, kaarevista ja nauhamaisista lehdistään, joissa on vihreä keskiosa ja kermanvalkoiset reunat. Se on Chlorophytum comosum -lajin viljelymuoto, joka eroaa 'Vittatum'-lajikkeesta (jolla on valkoinen raita lehden keskellä). Kasvi kasvattaa kaarevia varsia, joihin kehittyy pieniä valkoisia kukkia ja myöhemmin pieniä poikastaimia (rönsyjä), joita on helppo lisätä.
Rönsylilja
Chlorophytum comosum 'Vittatum'
'Vittatum'-kirjorönsylilja on yksi suosituimmista ja kestävimmistä huonekasveista. Se on tunnettu pitkistä, kaarevista lehdistään, joissa on kermanvalkoinen keskijuova. Etelä-Afrikasta kotoisin oleva kasvi kasvattaa pieniä valkoisia kukkia, joiden jälkeen varsiin kehittyy pieniä poikastaimia. Tämän ansiosta se on erittäin helppo lisätä ja jakaa eteenpäin.
Pikkurönsylilja
Chlorophytum laxum
Chlorophytum laxum on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on läheistä sukua tunnetulle rönsyliljalle (Chlorophytum comosum). Sen suosituin lajike 'Zebra' (myydään myös nimellä 'Bichetii') on arvostettu kapeiden, nauhamaisten lehtiensä vuoksi, joissa on kermanvalkoinen keski- tai reunajuova. Kasvi muodostaa tiiviitä, sirosti kaartuvia mättäitä. Se on kotoisin trooppisesta Koillis-Afrikasta, Arabian niemimaalta ja Etelä-Aasiasta, missä se kasvaa luonnostaan kosteiden metsien varjoisassa aluskasvillisuudessa. Se on nopeakasvuinen ja erittäin kestävä kasvi, joka sietää hyvin laiminlyöntiä, mikä tekee siitä suositun valinnan sekä huonekasviksi että maanpeitekasviksi pakkasettomissa trooppisissa puutarhoissa.
Mandariinikasvì
Chlorophytum orchidastrum
Mandariinikasvi (Chlorophytum orchidastrum) on trooppinen laji, jonka kotiseutu on trooppinen Afrikka. Se tunnetaan näyttävistä oransseista lehtivarrista ja keskilisäkeistä, jotka luovat elävän kontrastin tummanvihreitä lehtiä vasten. Se on kestävä ja helppohoitoinen huonekasvi, joka sopii erinomaisesti aloittelijoille, jotka haluavat rohkean trooppisen tunnelman.
Meksikolainen appelsiininkukka (suku)
Choisya
Choisya on tuoksuvien ikivihreäiden pensaiden suku Rutaceae-heimossa, kotoisin Meksikosta ja Yhdysvaltain eteläosista. Ne ovat arvostettuja tuoksuvien valkoisten tähtimäisten kukkiensa ja kiiltävän lehdistönsä ansiosta, ja ne ovat kestäviä, vähän hoitoa vaativia kasveja, jotka soveltuvat hyvin lauhkeiden alueiden puutarhoihin.
Piikkisikuri
Chondrilla juncea
Piikkisikuri (Chondrilla juncea) on Asteraceae (asterikasvit) -heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Se on helposti tunnistettavissa ohuista, kimppumaisista varsistaan ja pienistä, keltaisista voikukkamaisista kukistaan. Sen kukkavarret voivat kasvaa jopa 100 cm korkeiksi tyvilehdistä lähtien. Se kasvaa kuivilla, hiekkaisilla mailla, teiden varsilla, pelloilla ja laitumilla. Se leviää nopeasti sekä siementen että juurivesojen avulla.
Kapkaisla
Chondropetalum tectorum
Chondropetalum tectorum, joka tunnetaan yleisesti nimellä kapkaisla, on ikivihreä, kaislamainen monivuotinen kasvi Restionaceae-heimossa. Se on kotoisin Etelä-Afrikan Länsi- ja Itä-Kapin soista ja kosteista, hiekkaisista tihkupinnoista. Kasvi muodostaa tiheitä, pystyjä mättäitä ohuista, nivelikkäistä, sinivihreistä varsista, jotka heiluvat sirosti tuulessa. Syksyisin varsien päihin ilmestyy pieniä, paperimaisia, tummanruskeita kukkapiikkejä. Historiallisesti Kapin uudisasukkaat käyttivät sitä kattojen olkimateriaalina, luutien valmistukseen ja koripunontaan, mutta nykyään se on maailmanlaajuisesti arvostettu vähähoitoinen ja arkkitehtoninen korostuskasvi kuivuutta kestäviin ja rannikkopuutarhoihin.
Siaminvirpi
Chromolaena odorata
Chromolaena odorata, jota kutsutaan yleisesti siaminvirpiksi, on nopeakasvuinen ja monivartinen asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva pensas. Se on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, mutta on nykyään levittäytynyt laajalti yhtenä maailman aggressiivisimmista vieraslajeista trooppiseen Afrikkaan, Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle. Se muodostaa tiheitä, takkuisia ja 2–2,5 metriä korkeita pensaikkoja avoimilla paikoilla (kiipeillen useita metrejä korkeammalle muun kasvillisuuden päällä). Kasvilla on vinoneliön muotoiset, voimakkaan tuoksuiset lehdet ja vaaleanliiloista valkoisiin vaihtelevat kukinnot. Laji leviää nopeasti tuulen mukana kulkevien siementen avulla ja uusiutuu voimakkaasti palon tai leikkaamisen jälkeen, minkä ansiosta se syrjäyttää laitumia, viljelykasveja ja alkuperäistä kasvillisuutta kaikkialla, minne se asettuu. Huolimatta sen asemasta haitallisena rikkaruohona ja sen myrkyllisyydestä karjalle, paikallisyhteisöt ovat pitkään käyttäneet sen lehtiä perinteisessä lääkinnässä haavojen hoidossa ja mikrobilääkkeenä.
Kultapalmu
Chrysalidocarpus lutescens
Kultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens, aiemmin Dypsis lutescens) on Madagaskarilta kotoisin oleva mätästävä palmukasvi (Arecaceae). Se kasvattaa ryppäitä ohuita, ruokomaisia varsia, joissa on keltavihreät tupet ja kaarevasti laskeutuvat sulkamaiset lehdet, joiden ansiosta sitä kutsutaan myös "kultapalmuksi" tai "perhospalmuksi". Luonnossa se voi kasvaa jopa 8 metrin korkuiseksi, mutta huonekasvina se jää huomattavasti pienemmäksi. Se on yksi suosituimmista sisäpalmuista helppohoitoisuutensa sekä kykynsä puhdistaa ja kosteuttaa huoneilmaa ansiosta.
Krysanteemi
Chrysanthemum
Krysanteemit ovat mykerökukkaisten heimoon (Asteraceae) kuuluva monivuotisten kukkivien kasvien suku, joka on erittäin suosittu puutarhoissa ja leikkokukkana ympäri maailmaa. Aasiasta ja Koillis-Euroopasta kotoisin oleva krysanteemi on syksyn symbolikukka, joka kasvattaa tiheitä mättäitä päivänkakkaraa muistuttavia tai pallomaisia kukkia keltaisen, valkoisen, punaisen, purppuran, vaaleanpunaisen, oranssin ja pronssin sävyissä.
Kukkakauppiaan krysanteemi
Chrysanthemum × morifolium
Kukkakauppiaan krysanteemi (Chrysanthemum × morifolium) on yksi maailman suosituimmista koristekukkasvikasveista, joka on kehitetty vuosisataisen jalostustyön tuloksena muinaisessa Kiinassa. Se tunnetaan upeiden syysyksiensä ansiosta – kukat voivat olla valkoisia, keltaisia, vaaleanpunaisia, punaisia, violetteja tai oransseja – ja sitä käytetään laajalti leikkokukkana, ruukkukasvina sekä puutarhan reunusperennana. Kasvi viihtyy täydessä auringossa, hyvin läpäisevässä maassa ja kohtuullisella kastelulla.
Krysanteemi
Chrysanthemum indicum
Chrysanthemum indicum, yleisesti krysanteemina tunnettu monivuotinen ruohovartinen kasvi, on kotoisin Itä-Aasiasta. Sitä viljellään laajalti sen tiheiden ja värikkäiden kukintojen vuoksi, jotka symboloivat syksyn saapumista. Koristearvonsa lisäksi sillä on merkittävä kulttuurinen asema Kiinassa ja Japanissa, joissa sitä käytetään teessä ja perinteisessä lääketieteessä.
Tähtiomena
Chrysophyllum
Chrysophyllum on Sapotaceae-heimoon kuuluva trooppisten puiden suku, johon kuuluu noin 37 lajia. Ne ovat kotoisin pääasiassa Amerikan trooppisista osista, Meksikosta Argentiinan pohjoisosiin ja Karibialle. Suvun nimi juontuu kreikan sanoista chrysos (kulta) ja phyllon (lehti), mikä viittaa lehtien alapinnan tyypilliseen kultaiseen hohteeseen. Ne ovat nopeakasvuisia puita, jotka voivat saavuttaa 10–30 metrin korkeuden. Niillä on kiiltävä, ikivihreunainen, ikivihreä lehdistö, pienet valko-violetit kukat ja syötävät hedelmät, jotka ovat erittäin arvostettuja trooppisilla alueilla. Tunnetuin laji on Chrysophyllum cainito, joka tunnetaan nimellä tähtiomena tai kainito.
Vetivert
Chrysopogon zizanioides
Vetivert (Chrysopogon zizanioides) on vankka monivuotinen heinäkasvi, joka on kotoisin Intiasta ja jota viljellään laajasti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla ympäri maailmaa. Se muodostaa tiheitä mättäitä, joissa on pitkät, jäykät ja tuoksuvat lehdet sekä ainutlaatuinen syvä juuristo, joka kasvaa pystysuoraan 3–4 metriä maahan. Yksi maailman monipuolisimmista kasveista: se ehkäisee eroosiota, puhdistaa vettä, tuottaa arvokkaan eteerisen öljyn hajusteisiin ja sillä on vuosituhantinen lääkinnällinen perinne.
Kultakello
Chrysothemis pulchella
Chrysothemis pulchella on Gesneriaceae-heimoon kuuluva trooppinen monivuotinen kasvi, joka on sukua paavalinkukille ja gloksinioille. Se tunnetaan samettisesta, kuparinsävyisestä lehdistöstään sekä keltaisista, putkimaisista kukistaan, joissa on punaisia raitoja tai täpliä. Kukkia ympäröivät näyttävät ja pitkäikäiset oranssinpunaiset verhiöt, vaikka itse teriö kestää vain muutaman päivän. Kasvi kasvaa mukuloista, joten se saattaa pudottaa lehtensä ja vartensa viileänä kautena ja versoa uudelleen lämmön palatessa. Huonekasvina se kasvaa noin 30–45 cm korkeaksi.
Meksikonpuusaniainen
Cibotium schiedei
Cibotium schiedei, joka tunnetaan nimellä meksikonpuusaniainen, on erittäin hitaasti kasvava puusaniainen, joka on kotoisin Meksikon sumumetsistä. Sen kuituinen runko, jota peittää pehmeä kullanruskea karva, kantaa silkkisiä vaaleanvihreitä lehtiä, jotka voivat kasvaa 2,5–3,5 metrin pituisiksi muodostaen kaarevan ja veistoksellisen latvuston. Ikivihreänä ja ilman lepokautta se on erittäin arvostettu laji trooppisissa puutarhoissa ja arkkitehtonisena sisäkasvina, vaikka se vaatiikin kärsivällisyyttä: näkyvän rungon muodostuminen kestää useita vuosia.
Kikherne
Cicer arietinum
Kikherne (Cicer arietinum) on Lähi-idästä kotoisin oleva yksivuotinen palkokasvi, jota on viljelty yli 7 500 vuoden ajan ja joka on nykyään yksi maailman tärkeimmistä ravintokasveista. Se kasvaa 20–60 cm korkeaksi, ja sillä on nystykarvojen peittämät haaroittuneet varret, parilehdykkäiset lehdet sekä valkoiset, vaaleanpunaiset tai violetit kukat, joista kehittyy lyhyitä ja pulleita palkoja. Palko sisältää yhden tai kaksi siementä. Kuten muutkin palkokasvit, se sitoo ilmakehän typpeä juurinystyröissään elävien Rhizobium-bakteerien avulla parantaen samalla maaperän hedelmällisyyttä.
Endiivi
Cichorium endivia
Endiivi (Cichorium endivia) on yksivuotinen tai kaksivuotinen ruohovartinen kasvi Asteraceae-heimosta, kotoisin Välimeren alueelta. Se muodostaa ruusukkeita leveistä tai kähäräisistä vihreistä lehdistä, joilla on tunnusomainen miedosti katkera maku. Sitä viljellään laajalti lehtivihanneksena, ja sitä nautitaan sekä raakana salaateissa että keitettynä keitoissa ja paistoksissa. Kasvi voi kehittää vaaleansinisiä tai violetteja kukkia korkeille varsille, jotka kohoavat lehdistön yläpuolelle.
Sikuri
Cichorium intybus
Sikuri (Cichorium intybus) on kestävä monivuotinen mykerökukkaiskasvi, joka tunnetaan taivaansinisistä, voikukkaa muistuttavista kukistaan. Kukat avautuvat aamunkoitteessa ja sulkeutuvat jo iltapäivällä. Alun perin Euroopasta, Länsi-Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva kasvi kasvaa nykyään villinä lauhkeilla vyöhykkeillä ympäri maailmaa. Ensimmäisenä vuonna kasvi kasvattaa sahalaitaisista lehdistä koostuvan lehtiruusukkeen, ja myöhemmin se kasvattaa jopa 1,5 metriä korkean, haaroittuvan kukkavarren. Sekä karvaat lehdet että pitkä paalujuuri ovat syötäviä, ja paahdettua juurta on käytetty pitkään kahvinkorvikkeena.
Myrkkykeiso
Cicuta
Cicuta on pieni suku, johon kuuluu noin neljä monivuotista (usein kaksivuotisena käyttäytyvää) ruohovartista lajia sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimossa. Se kasvaa luonnonvaraisena kosteilla niityillä, soilla, rannoilla ja ojissa lauhkealla vyöhykkeellä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kasvi kasvattaa vankan, onton ja haaroittuvan varren, joka voi kasvaa jopa 2,5 metriä korkeaksi. Kesällä varren latvaan muodostuu valkoisia, sateenvarjomaisia kukkasarjoja. Lokeroinen, mukulamainen juurakko erittää leikattaessa kellertävää, öljyistä nestettä, joka tuoksuu palsternakalta. Myrkkykeisoa pidetään yhtenä Pohjois-Amerikan ja Euroopan vaarallisimmista myrkkykasveista: kasvin kaikki osat sisältävät kikutoksiinia, joka on voimakas kouristusmyrkky ja jonka pitoisuus on korkeimmillaan juurissa varhain keväällä. Sukuun kuuluvat lajit ovat luonnonvaraisia kosteikkokasveja, eivät viljeltyjä koristekasveja tai huonekasveja, ja ne on kuvattu tässä ainoastaan tunnistamista ja turvallisuutta varten.
Kamferipuu
Cinnamomum camphora
Kamferipuu on majesteettinen ikivihreä puu, joka on kotoisin Itä-Aasiasta ja tunnettu aromaattisesta puustaan sekä kamferin tuotannosta. Sen lehdet ovat nahkeat ja kiiltävät, ja murskattuna ne vapauttavat tunnusomaisen tuoksun. Keväällä puu tuottaa pieniä valkoisia tai kermaisia kukkatertuja, joita seuraa pienet mustat hedelmät. Vaikka puu saavuttaa luonnossa suuret mittasuhteet, sitä voidaan kasvattaa suurissa ruukuissa tai bonsaina sen ensimmäisinä vuosina.
Löydä täydellinen kasvi
Kasviopas auttaa sinua löytämään ihanteelliset lajit kokemustasoosi ja vuodenaikaan sopivina.
Selaa Vaikeustason, Vuodenajan ja Muun Mukaan
Käytä alla olevia suodattimia rajataksesi tätä luetteloa hoidon vaikeustason, vuodenajan tai ympäristön mukaan, tai hae suoraan nimellä. Jokainen suodatin johtaa listaan, joka on räätälöity kasvatusolosuhteisiisi.