Ericaceae
Kellokanerva: Maanpeitekasvi
Erica tetralix
Kasvatetaan täydessä auringossa happamassa (pH 4–6), turpeisessa, jatkuvasti kosteassa ja kalkittomassa maassa. Ei siedä varjoa tai kuivaa maaperää. Hidaskasvuinen ja tiivis, kestävä USDA-vyöhykkeelle 3 asti.
Joka 4. päivä
Kirkas epäsuora
-40° - °C
% - %
Kategoriat
Mikä on Kellokanerva?
Kellokanerva (Erica tetralix) on keskitaso-hoitoinen kasvi suvusta Ericaceae. Kanervakasvien heimoon kuuluva matala ikivihreä pensas, joka kasvaa luonnonvaraisena soilla, kosteilla nummilla ja kosteissa havumetsissä Länsi-Euroopassa. Sillä on pystyt tai suikertelevat varret, harmaanvihreät rauhaskarvaiset lehdet neljän lehden kiehkuroissa sekä nuokkuvat, vaaleanpunaiset ja ke...
Kellokanerva kasvaa jopa 30cm, leveys 50 cm, kastelu joka 4. päivä. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet suositut lajit, Kellokanerva on turvallinen lemmikeille.
Kuinka hoitaa Kellokanerva?
TLDR: Kellokanerva tarvitsee Kirkas epäsuora-valoa, kastelua joka 4. päivä ja lämpötilan -40–30 °C sekä 40-70 % kosteuden.
Kuinka usein Kellokanerva tulee kastella?
Pidä multa jatkuvasti kosteana äläkä anna sen koskaan kuivua. Käytä sadevedettä tai kalkitonta vettä, sillä kasvi on kalkinkarttaja.
Kuinka paljon valoa Kellokanerva tarvitsee?
Tarvitsee täyttä aurinkoa avoimella paikalla; ei menesty varjossa.
Mikä on paras multa Kellokanerva:lle?
Käytä hapanta, turpeista tai kevyttä hiekkaista hietaa, joka on niukkaravinteista ja kalkitonta. Sietää puutarhassa jonkin verran kuivuutta, mutta suosii suomaisia olosuhteita.
Millainen ruukku sopii Kellokanerva:lle?
Savi- tai muoviruukku, jossa on salaojitusreiät, täytettynä kosteana pidettävällä happamalla turvepohjaisella mullalla; kasvatetaan mieluiten ulkona.
Mikä on Kellokanerva ja mistä se on kotoisin?
Kanervakasvien heimoon kuuluva matala ikivihreä pensas, joka kasvaa luonnonvaraisena soilla, kosteilla nummilla ja kosteissa havumetsissä Länsi-Euroopassa. Sillä on pystyt tai suikertelevat varret, harmaanvihreät rauhaskarvaiset lehdet neljän lehden kiehkuroissa sekä nuokkuvat, vaaleanpunaiset ja kellomaiset kukinnot kesästä syksyyn.
Kuinka lisätä Kellokanerva?
Siemenkylvö
Siemenet ovat hyvin pieniä; käytä kalkitonta hapanta turvemultaa ja sadevettä.
- 1 Kerää siemenet niiden kypsyessä noin lokakuussa
- 2 Kylvä happaman turvepohjaisen mullan pinnalle peittämättä niitä syvälle
- 3 Pidä jatkuvasti kosteana valoisassa paikassa
Tarvittavat materiaalit:
Pistokkaat
Käytä puhtaita työkaluja ja kalkitonta seosta; vältä juurrutusalustan liiallista märkyyttä.
- 1 Ota pistokkaat terveiden, kukkimattomien versojen kärjistä
- 2 Poista alemmat lehdet
- 3 Työnnä kosteaan happamaan turveseokseen
- 4 Pidä kosteana ja suojassa suoralta auringonpaisteelta juurtumiseen asti
Tarvittavat materiaalit:
Taivukas
Hyödyntää kasvin suikertelevaa kasvutapaa; pidä juurtumiskohta jatkuvasti kosteana.
- 1 Taivuta matala varsi maata vasten
- 2 Kiinnitä varren keskiosa kostean happaman mullan alle
- 3 Odota juurten muodostumista ja irrota emokasvista
Tarvittavat materiaalit:
Kuinka isoksi Kellokanerva kasvaa?
TLDR: Kellokanerva voi kasvaa jopa 30cm korkeaksi ja sen kasvunopeus on Hidas.
Maksimikorkeus
30cm
Leveys
50cm
Kasvunopeus
Hidas
Lehvästö
Ikivihreä
Kasvin käyttötarkoitukset
Koristeellinen
Erinomainen sisustukseen
Maanpeitekasvi
Peittää maaperän
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat Kellokanerva:a?
TLDR: Kellokanerva on altis 5 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Phytophthora-juurilaho
Sienimäisten eliöiden (oomykeettien) aiheuttama tauti, joka elää maaperässä ja voi säilyä siellä vuosia. Se vaikuttaa kasvien juuriin, varteen ja tyveen, ja on erityisen vakava seisovassa vedessä tai huonosti ojitetuissa maissa. Se on toiseksi yleisin puiden ja pensaiden juurilahon aiheuttaja.
Juurimätä
Juurimätä on vakava sienitauti, joka vaikuttaa kasvien juuristoon aiheuttaen sen lahoamisen ja kasvin kuolemisen. Se johtuu ensisijaisesti liikakastelemisesta, huonosta salaojituksesta tai maaperässä elävistä sienistä, kuten Pythium, Phytophthora, Rhizoctonia ja Fusarium. Tauti kukoistaa vettyneissä olosuhteissa, joissa juuret kärsivät hapenpuutteesta ja altistuvat sieni-infektioille.
Härmä
Härmä on yleinen sienitauti, jota aiheuttavat useat sienilajit, kuten Erysiphe, Podosphaera, Oïdium ja Leveillula. Se vaikuttaa yli 10 000 kasvilajiin maailmanlaajuisesti. Tauti menestyy lämpimässä, kuivassa ilmastossa, jossa ilman suhteellinen kosteus on korkea, ja ilmenee kasvin pinnoilla tyypillisenä valkoisena jauhemaisena peittymänä.
Punkkituhot (hämähäkkipunkit)
Hämähäkkipunkit ovat pieniä hämähäkkieläimiä (alle 1,25 mm pitkiä), jotka ovat sukua hämähäkeille ja puutiaisille ja imevät ravintonsa kasvinesteitä. Ne viihtyvät kuumissa ja kuivissa olosuhteissa ja voivat aiheuttaa merkittäviä tuhoja koriste- ja vihanneskasvustoille. Voimakkaissa saastuntatilanteissa satovahinkojen osuus voi nousta 14 %:iin tai sitäkin korkeammaksi, sillä nämä tuhoeläimet häiritsevät kasvin elintärkeitä toimintoja, kuten yhteyttämistä, hiilidioksidin imeytymistä ja transpiraatiota.
Merkitys ja symboliikka
Eurooppalaisten nummien ja soiden tunnusmerkki, joka symboloi sitkeyttä karuilla ja märillä mailla.
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Tummahaprakas | Keskitaso | Heikko valo | 2d | ⚠️ |
| Ruukkuasalea | Keskitaso | Osittaisvarjo | 3d | ⚠️ |
| Varjobambu | Keskitaso | Osittaisvarjo | 3d | ✓ |
| Ihmeköynnös | Keskitaso | Suora aurinko | 7d | ⚠️ |
