2257 Helpot kasvit | Opas 2026 - Sivu 56
Löydä 2257 helpot kasvit puutarhaasi. Täydellinen hoito-opas.
2257 Helpot kasvit
Näytetään 1981–2016 / 2257
Japaninskimmia
Skimmia japonica
Japaninskimmia (Skimmia japonica) on tiivis, hitaasti kasvava ikivihreä pensas ruutakasvien (Rutaceae) heimosta. Se on Japanista kotoisin oleva koristepensas, joka tunnetaan tuoksuvista, kermanvalkoisista tai vaaleanpunaisista kevätkukistaan sekä kirkkaanpunaisista marjoistaan, jotka säilyvät läpi syksyn ja talven. Lehdet tuoksuvat aromaattisilta, kun niitä hierotaan.
Sarsaparilla
Smilax aspera
Sarsaparilla (Smilax aspera) on ikivihreä puuvartinen köynnöskasvi, joka on kotoisin Välimeren alueelta, Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta. Se kasvaa pensastoissa ja metsissä, kiipeillen pensaiden ja muurien yli kärhien avulla, saavuttaen 1–4 metrin korkeuden. Siksak-varret ja nahkeat, sydämenmuotoiset lehdet ovat piikkisiä, ja syys-marraskuussa ilmestyy pieniä, erittäin tuoksuvia vihertäviä tai kellertäviä kukkia, joita seuraavat punaiset marjat, jotka tummuvat kypsyessään.
Argentiinalainen valkofakellikaktus
Soehrensia candicans
Argentiinalainen valkofakellikaktus (Soehrensia candicans) on pylväsmäinen kaktus, joka on kotoisin Pohjois-Argentiinasta. Se on tunnettu näyttävistä, suurista, tuoksuvista valkoisista kukistaan, jotka avautuvat yöllä. Kasvi muodostaa leveälle levittäytyviä ryhmiä, jotka voivat olla jopa 3 m leveitä, ja yksittäiset varret kasvavat 60 cm korkeiksi. Kestävä, kuivuudensietokykyinen ja pakkasenkestävä -6 °C:een asti, se menestyy erinomaisesti kuivapuutarhoissa ja kivipuutarhoissa.
Etiopianmunakoiso
Solanum aethiopicum
Solanum aethiopicum, joka tunnetaan yleisesti etiopianmunakoisona tai punamunakoisona, on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva hedelmää tuottava pensas, joka on kotoisin trooppisesta Afrikasta. Se kasvaa jopa 2,5 metriä korkeaksi, sillä on liuskaiset lehdet, tähdenmuotoiset valkoisesta violettiin vaihtelevat kukat ja pienet munanmuotoiset marjat, jotka kypsyvät vihreästä kirkkaan oranssinpunaisiksi. Se on yksi viidestä taloudellisesti tärkeimmästä vihanneksesta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja sitä arvostetaan sekä sen syötävien hedelmien että ravinteikkaiden lehtien vuoksi.
Amerikankoiso
Solanum americanum
Amerikankoiso (Solanum americanum) on yksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ruohovartinen kasvi koisokasvien (Solanaceae) heimosta. Se on laajalle levinnyt maailman trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Amerikasta kotoisin olevasta kasvista on tullut kosmopoliittinen rikkakasvi, joka kasvaa häiriintyneessä maaperässä, tienvarsilla, puutarhoissa ja joutomailla. Se tuottaa pieniä valkoisia tähtimäisiä kukkia ja pyöreitä marjoja, jotka kypsyvät vihreästä kiiltävän mustiksi. Kaikki kasvin osat katsotaan myrkyllisiksi — erityisesti vihreät osat ja raa'at marjat, jotka sisältävät solaniinia — vaikka kasvilla on perinteisiä lääkinnällisiä käyttötarkoituksia eri kulttuureissa.
Savikkakoiso
Solanum chenopodioides
Savikkakoiso (Solanum chenopodioides) on monivuotinen, lamoava ja rikkaruohomainen puolivartinen kasvi, joka kuuluu koisokasvien heimoon. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta ja on nykyään kotiutunut joutomaille, rannikkopensastoihin ja puutarhoihin lauhkean vyöhykkeen alueilla ympäri maailmaa. Se tuottaa pieniä, valkoisia, tähdenmuotoisia kukkia, joita seuraavat pyöreät marjat, jotka kypsyvät vihreistä tummanpurppuraisiksi. Muiden koisolajien tavoin sen lehdet ja vihreät marjat sisältävät solaniinia ja muita glykoalkaloideja, minkä vuoksi koko kasvi on myrkyllinen nautittuna.
Keihäänlehtinen koisokasvi
Solanum lanceolatum
Solanum lanceolatum on monivuotinen pensas, joka on kotoisin Meksikosta ja Keski-Amerikasta. Se on arvostettu näyttävistä tähtimäisistä violeteista kukistaan, joissa on kirkkaat keltaiset heteet, sekä kiiltävistä oranssinpunaisista marjoistaan. Koiso-kasvien heimoon (Solanaceae) kuuluva kasvi viihtyy lämpimässä ilmastossa ja täydessä auringossa, ja se kestää kuivuutta juurruttua kunnolla. Kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä nieltynä.
Musta manightshade
Solanum nigrum
Musta yövarjo (Solanum nigrum) on nopeakasvuinen, kosmopoliittinen ruohovartinen rikkakasvi Solanaceae-heimosta. Sitä tavataan kaikkialla maailmassa häirityssä maassa, tienvarsillaе ja puutarhoissa. Kasvi tuottaa pieniä valkoisia tähtimäisiä kukkia keltaisine heteineen sekä marjatertuja, jotka kypsyvät vihreistä kiiltävän mustiksi. Kaikki vihreät osat ja kypsymättömät marjat sisältävät solaniinia, myrkyllistä glykoalkaloidia. Kypsiä marjoja käytetään varoen joissakin perinteiskulttuureissa.
Keltakoiso
Solanum villosum
Solanum villosum, joka tunnetaan yleisesti keltakoisona tai karvakoisona, on nopeakasvuinen yksivuotinen ruoho, joka kuuluu koisokasvien (Solanaceae) heimoon. Se on kotoisin Euraasiasta ja on nykyään levinnyt lähes kaikkialle maailmaan. Kasvi kasvaa tyypillisesti 40–60 cm korkeaksi, ja sillä on pehmeät, karvaiset ja hammaslaitaiset lehdet sekä pienet ryhmät valkoisia, tähdenmuotoisia kukkia. Kukista kehittyy pyöreitä marjoja, jotka kypsyvät vihreistä punaisiksi tai keltaisiksi. Monissa osissa Afrikkaa ja Aasiaa nuoria lehtiä ja versoja käytetään ravintona kypsennettynä, mutta kasvin kaikki osat – erityisesti raa'at vihreät marjat ja tuoreet lehdet – sisältävät myrkyllistä solaniini-glykoalkaloidia, eikä niitä tule koskaan syödä raakana tai ennen täyttä kypsyyttä. Koska keltakoiso viihtyy muokatussa maaperässä vähällä hoidolla, sitä pidetään usein nopeakiertoisena hyötykasvina pikemmin kuin pitkäaikaisena koristekasvina.
Vauvan kyyneleet
Soleirolia soleirolii
Soleirolia soleirolii, yleisesti vauvan kyyneleiksi kutsuttu kasvi, on matalana kasvava, mattoa muodostava monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Länsi-Välimeren saarilta Korsikasta ja Sardiniasta. Se muodostaa tiheän maton pienistä, pyöreistä lehdistä hienojen, lankamaisten varsien varaan, luoden rehevän, sammalmaisen ilmeen. Sen hennot valkoiset kukat ilmestyvät keväällä ja kesällä. Suosittu maanpeittokasvi, terraariumikasvi ja huonekasvi, joka viihtyy korkeassa kosteudessa ja tasaisessa maaperän kosteudessa.
Kirjonokkonen
Solenostemon scutellarioides
Koleo (Solenostemon scutellarioides) on värikäs trooppinen lehtikasvi, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta ja kuuluu minttukasvien heimoon Lamiaceae. Se on tunnettu näyttävistä monivärisisistä lehdistään, joissa yhdistyvät punainen, violetti, oranssi, keltainen, vihreä ja vaaleanpunainen. Se on yksi suosituimmista koristekasveista sekä sisä- että ulkotiloissa. Moderneja lajikkeita on kehitetty sietämään sekä aurinkoa että varjoa, mikä tekee koleosta erittäin monipuolisen kasvin.
Kultapiisku
Solidago
Piiskut (Solidago) ovat asterikasvien heimoon kuuluva monivuotisten ruohovartisten kasvien suku, joka on kotoisin pääasiassa Pohjois-Amerikasta. Ne muodostavat pystyjä kasvustoja, joissa on jäykät varret ja tiiviit, kultaiset kukkahuiskilot. Kukinta ajoittuu loppukesään ja syksyyn, ja ne houkuttelevat runsaasti mehiläisiä, perhosia ja muita pölyttäjiä.
Kanadanpiisku
Solidago altissima
Kanadanpiisku (Solidago altissima) on voimakas, juurakollinen perenna, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja kuuluu asterikasvien heimoon. Loppukesästä syksyyn se tuottaa tiheitä, höyhenmäisiä terttuja pieniä, kullankeltaisia kukkia pystysuorien, karvaisten varsien päähän, jotka kasvavat 60–180 cm korkeiksi. Se houkuttelee erittäin paljon mehiläisiä, perhosia ja muita pölyttäjiä. Se leviää helposti juurakoiden ja itsekylvön avulla muodostaen näyttäviä mättäitä luonnonmukaisissa puutarhoissa ja kukkapenkeissä. Maineestaan huolimatta se ei aiheuta allergista nuhaa – sen siitepöly on raskasta ja tahmeaa, ja sitä kuljettavat hyönteiset, ei tuuli.
Kanadanpiisku
Solidago canadensis
Solidago canadensis, yleisesti kanadanpiiskuna tunnettu, on vankkarakenteinen pohjoisamerikkalainen monivuotinen luonnonkukka, joka kuuluu Asteraceae-heimoon. Se tuottaa näyttäviä kaartuvia röyhelöitä kirkkaan keltaisista kukista myöhäiskesästä syksyyn, luoden upean näytelmän niityillä, preerioilla ja luonnonmukaisissa puutarhoissa. Nopeasti juurakkojen ja itsesiemennyksen avulla leviävä kasvi on mehiläisten, perhosten ja lintujen suosima pölyttäjäkasvi.
isokultapiisku
Solidago gigantea
Isokultapiisku (Solidago gigantea) on voimakaskasvuinen ruohovartinen monivuotinen kasvi Asteraceae-heimosta, kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se kasvaa jopa noin 2 metrin korkeuteen ja tuottaa suuria kultaisen keltaisia kukintoja myöhäiskesästä syksyyn. Sitä viljellään laajalti koristekasvina ja arvostetaan sen lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi; se tunnetaan myös aggressiivisena leviäjänä alkuperäisen kasvualueensa ulkopuolella.
Valvatti
Sonchus
Sonchus on asterikasvien (Asteraceae) heimoon kuuluva yksi-, kaksi- tai joskus monivuotisten ruohovartisten kasvien suku, jotka tunnetaan suomeksi valvatteina. Ne muodostavat pehmeistä, syvään liuskoittuneista ja piikkilaitaisista lehdistä koostuvan tyviruusukkeen. Kasveilla on ontto varsi, joka sisältää maitiaisnestettä, ja ne tuottavat pieniä keltaisia, voikukkaa muistuttavia kukkia. Valvatti on laajalle levinnyt rikkakasvi puutarhoissa ja pelloilla kaikilla mantereilla. Se on syötävä, kasvaa nopeasti ja sietää hyvin niukkaravinteista maaperää sekä muokattua maata.
Oatavalvatti
Sonchus asper
Asterikasvien heimoon kuuluva yksi- tai kaksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Välimeren alueelta ja kotiutunut koko Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Sonchus asper on yleinen syötävä rikkakasvi, jolla on huomattava ravinto- ja lääkearvo. Se kasvaa 30–150 cm korkeaksi, ja sillä on pysty, ontto varsi, syvään liuskaiset ja piikkilaitaiset lehdet sekä keltaiset, voikukkaa muistuttavat kukat. Nuoret, mureat lehdet ja versonkärjet ovat syötäviä raakana tai kypsennettynä, ja ne sisältävät kuitua, proteiineja, vitamiineja (niasiini, askorbiinihappo, tiamiini, riboflaviini) sekä kivennäisaineita (kalsium, rauta, sinkki, kalium, magnesium).
Kaalivalvatti
Sonchus oleraceus
Kaalivalvatti (Sonchus oleraceus) on nopeakasvuinen yksivuotinen asterikasveihin (Asteraceae) kuuluva ruoho, joka on kotoisin Euroopasta ja Länsi-Aasiasta, mutta on nykyään levinnyt ympäri maailmaa. Se viihtyy joutomailla, tienvarsilla ja puutarhoissa, ja voi kasvaa jopa 1,4 metriä korkeaksi. Sen keltaiset, päivänkakkaraa muistuttavat kukat houkuttelevat mehiläisiä ja kärpäsiä, ja sen nuoret lehdet ovat syötäviä ja sisältävät runsaasti C-vitamiinia.
Pihlaja-angervo
Sorbaria sorbifolia
Pihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) on voimakaskasvuinen, juurivesoja muodostava kesävihanta pensas ruusukasvien (Rosaceae) heimossa. Se on kotoisin Siperian, Venäjän kaukoitän, Pohjois-Kiinan, Korean ja Japanin lauhkeista metsistä. Se muodostaa pystykasvuisen, monivartisen mättään saniaismaisia, kerrannaisia lehtiä, jotka muistuttavat pihlajan lehvistöä. Alkukesästä tai keskikesällä pensaan latvaan ilmestyy tiheitä, pyramidinmuotoisia kerrannisterttuja, joissa on pieniä valkoisia kukkia, jotka houkuttelevat mehiläisiä ja muita pölyttäjiä. Erittäin talvenkestävänä ja sopeutuvaisena se on arvostettu pohjoisissa puutarhoissa eroosion torjuntaan, massaistutuksiin ja vapaasti kasvaviin aitoihin, vaikka sen leviävät juurivesat tarkoittavat, että se tarvitsee tilaa tai säännöllistä rajaamista.
Pihlaja-aronia
Sorbaronia fallax
× Sorbaronia fallax on kesävihanta, erittäin talvenkestävä sukujenvälinen risteymäpensas tai pieni puu — se on musta-aronian (Aronia melanocarpa) ja kotipihlajan (Sorbus aucuparia) risteytys. Se kasvaa tyypillisesti 2,5–4 metriä korkeaksi ja lähes yhtä leveäksi. Sen lehdet ovat leveämmät ja marjat huomattavasti suuremmat kuin luonnonvaraisella aronialla. Keväällä se kukkii vaaleanpunertavin valkoisin kukin, joita seuraavat loppukesällä ja syksyllä kypsyvät tummanpunavioletit tai sinertävät marjat. Syysväri vaihtelee punaisesta oranssiin ja keltaiseen. Kasvi on tetraploidi ja itsepölyttyvä, joten yksittäinenkin yksilö tuottaa satoa ilman pölyttäjäkumppania. Lajiketta viljeltiin laajasti entisessä Neuvostoliitossa, ja sen uskotaan olevan peräisin venäläisen pomologi Ivan Mitšurinin 1900-luvun alkupuolen jalostustyöstä.
Kotipihlaja
Sorbus aucuparia
Kotipihlaja on Euroopassa ja Suomessa yleisesti tavattava, kestävä lehtipuu, joka kasvaa 5–15 metrin korkuiseksi. Toukokuussa se kukkii tuoksuvin, kellertävänvalkoisin kukkatertuin, ja syksyllä puu koristautuu oranssinpunaisin marjatertuin, jotka ovat tärkeä ravinnonlähde linnuille. Pihlaja on muinaissuomalaisten pyhä puu ja Pohjois-Savon maakuntakasvi, ja se sietää sekä karuja että rehevämpiä kasvupaikkoja erinomaisesti.
Durra
Sorghum bicolor
Durra (Sorghum bicolor) on yksivuotinen tai monivuotinen, nopeasti kasvava viljakasvi, joka on kotoisin Afrikasta, erityisesti Etiopian ja Sudanin alueelta. Sitä on viljelty vuosituhansia, ja se on nykyään maailman viidenneksi tuotetuin vilja, jota käytetään ihmisravinnoksi, eläinten rehuksi, etanolin tuotantoon ja jopa koristekasvina puutarhalajikkeissa. Sen tukevat varret voivat kasvaa jopa 4 metrin korkeuteen, ja niiden päässä on tähkä, jonka siemenet vaihtelevat valkoisesta punertavanruskeaan.
Alepohirssi
Sorghum halepense
Alepohirssi (Sorghum halepense) on monivuotinen, invasiivinen heinäkasvi, joka on kotoisin Itä-Välimereltä ja Lähi-idästä. Se on kotiutunut yli 50 maahan. Se kasvaa pystysuoraan ja voimakkaasti jopa 2,4 metrin korkeuteen. Sen suikeat lehdet ovat jopa 60 cm pitkiä, ja niissä on tyypillinen valkoinen keskisuoni. Kesällä ja syksyllä se tuottaa purppuraisia tai kuparinruskeita röyhyjä. Se leviää aggressiivisesti paksujen juurakoiden ja runsaan siementuotannon avulla, syrjäyttäen alkuperäiskasvillisuutta ja vähentäen merkittävästi maissin ja soijan kaltaisten viljelykasvien satoja. Kasvin kaikki osat sisältävät syanogeenistä glykosidia, durriinia, mikä tekee siitä ERITTÄIN MYRKYLLISEN karjalle, erityisesti stressiolosuhteissa.
Isolehtiuposlehti
Sparganium
Uposlehdet (Sparganium) on monivuotisten vesi- ja kosteikkokasvien suku, joka on kotoisin pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilta alueilta. Suikertavista juurakoista nousevat kapeat, nauhamaiset lehdet ja piikkiset, pallomaiset kukinnat tekevät siitä näyttävän lisän lammen reunoille, suopuutarhoihin ja luonnollisiin kosteikkojen ennallistamisprojekteihin. Uposlehti viihtyy, kun sen tyvi on veden alla tai pysyvästi kyllästetyssä maaperässä, ja sillä on tärkeä ekologinen rooli veden suodattamisessa, rantaviivojen vakauttamisessa sekä ravinnon ja suojan tarjoamisessa vesilinnuille ja vesihyönteisille.
Piiskaherne
Spartium junceum
Spartium junceum, yleisesti tunnettu piiskaherneenä tai genistana, on monivuotinen pensas hernekasvien (Fabaceae) heimosta, kotoisin Välimeren alueelta. Sille ovat ominaisia ohuet, joustavat, vihreät, ruokomaiset varret, joissa on tuskin lainkaan lehtiä ja jotka hoitavat suuren osan kasvin fotosynteesistä. Myöhäiskeväästä kesään se tuottaa runsaasti perhosmaisia, keltaisia kukkia, joilla on voimakas tuoksu ja jotka ovat erittäin suosittuja pölyttäjien keskuudessa. Se on kestävä ja kuivuutta sietävä pensas, jota käytetään laajalti Välimeren puutarhoissa sekä rinteiden ja köyhien maiden sitomiseen.
Rauhanlilja
Spathiphyllum
Rauhanlilja (Spathiphyllum) on yksi maailman rakastetuimmista huonokasveista, jota arvostetaan sen tyylikkäiden valkoisten spathaankukkien ja merkittävien ilmaa puhdistavien ominaisuuksien vuoksi. Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisista sademetsistä kotoisin oleva kasvi viihtyy sisätiloissa jopa heikon valon olosuhteissa, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan koteihin ja toimistoihin. Sen tummanvihreät, kiiltävät lehdet muodostavat rehevän taustan näyttäville valkoisille kukille, joita ilmestyy pääasiassa keväällä ja kesällä.
Viirivehka
Spathiphyllum blandum
Spathiphyllum blandum on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Venezuelan ja Guyanan kosteista trooppisista metsistä. Sen tummanvihreät ja kiiltävät lehdet luovat kauniin kontrastin valkoisille, suojuslehtimäisille kukille, mikä tekee siitä yhden maailman tyylikkäimmistä ja suosituimmista huonekasveista.
Jättirauhanliilja
Spathiphyllum cannifolium
Spathiphyllum cannifolium, yleisesti jättirauhanliilja-nimellä tunnettu, on trooppinen kasvi, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Se kuuluu Araceae-heimoon ja on tunnistettavissa kiiltävistä tummanvihreistä lehdistään sekä tyylikkäistä valkoisista kukistaan, jotka koostuvat spatasta ja mykerömäisestä tähkästä. Se on yksi maailman yleisimmin viljellyistä sisäkasveista, ja sitä arvostetaan sekä koristeellisen kauneutensa että ilmaa puhdistavien ominaisuuksiensa vuoksi.
Kuppilaakso
Spathiphyllum cochlearispathum
Spathiphyllum cochlearispathum, yleisesti nimellä kuppilaakso tunnettu kasvi, on yksi suvun suurimmista lajeista ja kotoisin Meksikosta sekä Keski-Amerikasta. Sille ovat ominaisia leveät, kiiltävät tummanvihreät lehdet ja tyylikkäät valkoiset suojuslehdet. VAROITUS: Sisältää kalsiumoksalaattia ja on myrkyllinen kissoille, koirille ja ihmisille.
Lumikukka
Spathiphyllum floribundum
Spathiphyllum floribundum, joka tunnetaan yleisesti nimillä lumikukka tai kääpiörauhanlilja, on kompakti trooppinen laji, joka on kotoisin Kolumbiasta ja Ecuadorista. Se tuottaa tyylikkäitä valkoisia tai vihertävänvalkoisia suojuslehtiä, ja sitä arvostetaan ilmanpuhdistusominaisuuksiensa sekä heikkoa valaistusta sietävän luonteensa vuoksi. Varoitus: kasvi sisältää kalsiumoksalaattikiteitä — myrkyllistä lemmikeille ja ihmisille, jos nielty.
Viirivehka
Spathiphyllum kochii
Spathiphyllum kochii, joka tunnetaan yleisesti viirivehkana, on tiivis ja ikivihreä monivuotinen kasvi vehkakasvien (Araceae) heimossa, kotoisin Kolumbiasta. Se kasvaa 30–40 cm korkeaksi ja muodostaa tiheitä mättäitä tummanvihreistä, aaltoilevista ja suikeista lehdistä, joissa on selkeät lehtisuonet. Sen tunnusomainen valkoinen suojuslehti kiertyy tyylikkäästi kermanvärisen, lieriömäisen tähkän ympärille, kukkien tyypillisesti keväällä ja kesällä. Se on yksi maailman suosituimmista huonekasveista, jota arvostetaan sen varjonsietokyvyn ja ilmaa puhdistavien ominaisuuksien vuoksi.
Rauhanleski
Spathiphyllum wallisii
Spathiphyllum wallisii on tyylikäs huonekasvi, joka on kotoisin Kolumbian trooppisista sademetsistä. Sille ovat ominaisia pitkänomaiset kiiltävät tummanvihreät lehdet sekä tunnusomaiset valkoiset purjemaiset kukinnot. Kasvi on kuuluisa ilmaa puhdistavista ominaisuuksistaan – se poistaa sisätiloista myrkyllisiä aineita kuten bentseeniä, formaldehydiä ja ksyleeniä.
Peltohatikka
Spergula arvensis
Peltohatikka (Spergula arvensis) on kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen ruoho, joka on levinnyt rikkakasvina pelloille ympäri Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja osia Aasiaa. Se kasvaa noin 10–50 cm korkeaksi, ja sillä on kapeat, neulasmaiset lehdet kiehkuroina. Kesästä syksyyn se kukkii pienin valkoisin viisilukuisin kukin. Tyypillisesti sitä esiintyy kevyillä, hiekkaisilla ja happamilla mailla, joissa on vähän kalkkia, erityisesti kevätviljapelloilla. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä maassa useita vuosia.
Nappimatara
Spermacoce remota
Spermacoce remota on monivuotinen (tai lyhytikäinen) ruoho tai varpu, jolla on pystyt tai lamoavat varret. Se kasvaa noin 70 cm korkeaksi, ja sillä on hieman purppuranväriset varret sekä suikeat tai soikeat, jopa 5–7 cm pitkät lehdet. Sen kukat ovat pieniä, valkoisia tai hieman vaaleanpunertavia, ja ne muodostavat tiheitä sykeröitä oksien kärkiin ja lehtihankoihin. Kasvi on kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta (Yhdysvaltojen kaakkoisosat, Karibia, Meksiko, Keski- ja Etelä-Amerikka), ja se on nykyään kotiutunut Aasian trooppisiin osiin, Tyynenmeren saarille, Intian valtamerelle ja Galápagossaarille. Se valloittaa helposti puutarhoja, nurmikoita, tienvarsia ja muokattuja maita. Kasvi on tärkeä paikalliselle eläimistölle, ja se toimii munintapaikkana perhosille, kuten Anartia fatimalle.
Aavikkomalva
Sphaeralcea ambigua
Aavikkomalva (Sphaeralcea ambigua) on monivuotinen, puuvartinen kasvi malvakasvien (Malvaceae) heimosta, kotoisin Lounais-Pohjois-Amerikan autiomaista – Kaliforniasta, Nevadasta, Utahista ja Arizonasta Luoteis-Meksikoon. Se kasvaa Mojaven, Sonoran ja Great Basinin autiomaissa 150–2 500 metrin korkeudessa. Kasvi muodostaa harmaanvihreitä, kolmiliuskaisia, huopakarvaisia lehtiä ja kantaa kupinmuotoisia, aprikoosin- tai oranssinvärisiä kukkia, jotka voivat ilmestyä lähes ympäri vuoden ilmastosta riippuen. Äärimmäisen kuivuutta kestävänä lajina se selviää vaivattomasti pitkistä kuivuusjaksoista ja karusta, kivisestä maaperästä.
Rantavedelia
Sphagneticola trilobata
Sphagneticola trilobata, joka tunnetaan yleisesti nimellä rantavedelia tai wedelia, on Asteraceae-heimoon kuuluva monivuotinen, peittävä ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Meksikosta, Keski-Amerikasta ja Karibialta. Se muodostaa jopa 2 metriä pitkiä rönsyileviä varsia, jotka juurtuvat jokaisesta nivelestä. Kasvilla on kolmiliuskaiset, mehevät lehdet ja keltaiset, päivänkakkaraa muistuttavat kukat, joita se voi tuottaa ympäri vuoden lämpimässä ilmastossa. Valtavan elinvoimansa ja helpon lisääntymisensä vuoksi se on levittäytynyt invasiivisena rikkakasvina monille trooppisille ja subtrooppisille alueille – se on listattu IUCN:n sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Se muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäisen kasvillisuuden. Kasvia suositellaan kasvatettavaksi varoen, mieluiten ruukuissa tai valvotuilla alueilla.
Mitä ovat Helpot kasvit?
Helpot kasvit ovat ihanteelliset aloittelijoille tai ihmisille, joilla on vähän aikaa hoitoon. Nämä lajit sietävät kastelun virheitä, valon vaihteluja eivätkä vaadi jatkuvaa huomiota. Täydelliset niille, jotka aloittavat juuri kasvien kanssa.
Vinkkejä Helpot kasvit:n hoitoon
Menestyäksesi helpot kasvit:n kanssa: vähemmän on enemmän. Vältä ylikastelua, valitse sopivalla valolla oleva paikka ja anna maaperän kuivua kastelukertojen välillä. Useimmat näistä kasveista mieluummin 'unohdetaan' silloin tällöin.