2264 Helpot kasvit | Opas 2026 - Sivu 54
Löydä 2264 helpot kasvit puutarhaasi. Täydellinen hoito-opas.
2264 Helpot kasvit
Näytetään 1909–1944 / 2264
Idänsinililja
Scilla siberica
Idänsinililja (Scilla siberica) on matalakasvuinen, sipulikasveihin kuuluva monivuotinen parsa- eli parsakasvien (Asparagaceae) heimon jäsen, joka aloittaa kukintansa varhain keväällä, usein lähes välittömästi lumen sulamisen jälkeen. Nimestään huolimatta se ei ole kotoisin Siperiasta, vaan Etelä-Venäjältä, Kaukasukselta ja Turkin alueilta. Sen 10–15 cm korkeisiin varsiin puhkeaa 2–5 nuokkuvaa, tähtimäistä ja kirkkaansinistä (harvemmin valkoista) kukkaa, jotka muodostavat muutamassa viikossa tiheän ja maalauksellisen maton puiden ja pensaiden alle. Se on vaatimaton ja pakkasenkestävä kasvi, joka leviää sekä siemenistä että sivusipuleista muodostaen muutamassa vuodessa laajoja, luonnollisia kasvustoja. On tärkeää huomata, että sipuli ja kaikki vihreät osat sisältävät sydänglykosideja, joten kasvi on myrkyllinen ja voi aiheuttaa ihoärsytystä – se on pidettävä poissa lemmikkien ja lasten ulottuvilta.
Hopeatäplämaitotähti
Scilla violacea
Hopeatäplämaitotähti (Ledebouria socialis, syn. Scilla violacea) on parsakasvien heimoon kuuluva ikivihreä sipulikasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikan Itä-Kapin maakunnasta. Sen mehevät, suikeat lehdet ovat väriltään oliivinvihreästä hopeanharmaaseen, ja niitä koristavat tummanvihreät täplät sekä tyypillinen purppuranpunainen alapuoli. Pienet, osittain maanpinnan yläpuolella kasvavat sipulit muodostavat ajan myötä tiheitä mättäitä. Keväällä ja kesällä kasvi kasvattaa siroja vaaleanpunaisia kukkavanoja, joissa on huomaamattomia vihreänvalkoisia kukkia ja purppuranpunaiset heteet.
Satiiniköynnös
Scindapsus pictus
Scindapsus pictus, joka tunnetaan yleisesti nimellä satiiniköynnös, on upea trooppinen köynnöskasvi, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Sille ovat tunnusomaisia sydämenmuotoiset, mattapintaiset vihreät lehdet, joita koristavat hopeanharmaät täplät ja laikut antaen kasvin lehdille satiinimaisen ulkonäön. Tätä tyylikästä roikkuvaa kasvia arvostetaan sen helppohoidoisuuden ja kykynsä vuoksi menestyä erilaisissa sisätilojen olosuhteissa, minkä ansiosta se sopii erinomaisesti riippukoreisiin tai tukea pitkin kiipeilemään.
Hopeaköynnös
Scindapsus pictus 'Argyraeus'
Hopeaköynnös (Scindapsus pictus 'Argyraeus') on Araceae-heimoon kuuluva köynnöskasvi, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Se tunnetaan tummanvihreistä, sydämenmuotoisista lehdistään, joita peittävät hohtavat hopeiset täplät. Se on yksi helpoimmista huonekasveista kasvattaa, sietäen vähäistä valoa ja pidempiä kasteluvälejä.
Hopeapothos 'Exotica'
Scindapsus pictus 'Exotica'
Scindapsus pictus 'Exotica' on hopeapothoksen viljelty lajike, joka on kotoisin Kaakkois-Aasian trooppisista sademetsistä. Sen tummanvihreät, sydämenmuotoiset lehdet ovat peitetty epäsäännöllisillä, kiiltävillä hopeanvärisillä täplillä, jotka ovat tiheämpiä kuin tyypillisessä lajissa. Se on ryömivä tai riippuva köynnös, ihanteellinen amppeleihin tai säleikköihin, ja yksi kestävimmistä ja helpoimmin kasvatettavista araceae-kasveista sisätiloissa.
Satiinipothos
Scindapsus pictus argyraeus
Scindapsus pictus 'Argyraeus', joka tunnetaan yleisesti nimillä satiinipothos tai hopeapothos, on upea riippuvaköynnös, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Sille ovat tunnusomaisia sydämenmuotoiset, tummanvihreät lehdet, joita koristavat hopeanvalkoiset satiinimaiset kuviot kiiltäen valossa. Nimestään "pothos" huolimatta kasvi kuuluu Scindapsus-sukuun ja Araceae-heimoon. Se on erittäin suosittu sisäkasvi alhaisten hoitovaatimustensa sekä kohtalaisessa tai heikossakin valossa menestymiskykynsä ansiosta.
Kuitusara
Scirpus cernuus
Scirpus cernuus (luokitellaan myös nimellä Isolepis cernua), joka tunnetaan yleisesti nimellä kuitusara, on sarakasvien heimoon kuuluva pieni ja mätästävä kasvi. Se muodostaa tiiviin, mätäsmäisen kasvuston langanohuita, hiusmaisia vihreitä varsia, jotka kasvavat 20–30 cm korkeiksi ja leviävät jopa 50 cm leveydelle. Jokainen varsi nuokkuu hieman, ja niiden kärjessä on pieni hopeanvalkoinen kukinto, joka muuttuu kypsyessään kellanruskeaksi tai ruskeaksi, antaen koko kasville pienen kuituvalaisimen ulkonäön. Luonnossa se kasvaa soisilla mailla, lampien rannoilla, hiekkadyynien kosteikoissa ja muilla jatkuvasti kosteilla tai murtovetisillä paikoilla Australaasiassa, Eurasiassa, Afrikassa ja Amerikassa. Tästä syystä sitä kasvatetaan ruukkukasvina, huonekasvina tai vesipuutarhan reunuskasvina, joka ei saa koskaan kuivua.
Syysmaitiainen
Scorzoneroides autumnalis
Syysmaitiainen (Scorzoneroides autumnalis) on monivuotinen asterikasvi, joka muistuttaa voikukkaa, mutta jolla on haarautuvat varret ja useita mykerökukintoja. Se muodostaa maanpintaan kapeista, hammaslaitaisista lehdistä koostuvan lehtiruusukkeen ja kasvattaa jopa 50 cm korkeita, ohuita ja lähes lehdettömiä kukkavarsia. Kirkkaankeltaiset mykeröt ovat halkaisijaltaan jopa 3,5 cm, ja uloimpien kielikukkien alapinnalla on usein punertavia juovia. Kasvi kukkii loppukesästä syksyyn ja on tärkeä nektarin lähde mehiläisille ja perhosille, kun useimmat muut kukat ovat jo lakastuneet. Syysmaitiainen on yleinen Euroopassa ja Aasiassa, ja se viihtyy niityillä, tienvarsilla ja luonnonmukaisilla nurmikoilla.
Ojasänkiäinen
Scrophularia auriculata
Ojasänkiäinen (Scrophularia auriculata) on pysty, mätästävä monivuotinen ruoho, joka kasvaa luonnonvaraisena Länsi-Euroopan ja Pohjois-Afrikan kosteilla joenvarsilla, lampien rannoilla ja märillä niityillä. Kasvi kasvaa jopa metrin korkuiseksi, ja sille ominaisia piirteitä ovat siipipalteiset, nelisärmäiset ja vihreänpurppuraiset varret sekä soikeat, ryppyiset ja nyhälaitaiset lehdet, jotka ovat usein tyvestään korvakkeelliset. Alkukesästä alkusyksyyn se tuottaa pieniä, pallomaisia ja kastanjanruskeita huulimaisia kukkia, jotka sijaitsevat lehdstön yläpuolella haarovissa viuhkoissa. Koska se viihtyy jatkuvasti kosteassa tai märässä maaperässä, se on suosittu valinta suopuutarhoihin, lampien reunuskasviksi ja hulevesipuutarhoihin, joissa se toimii myös sänkiäispistiäisen toukkien ravintokasvina.
Vuohennokka
Scutellaria
Vuohennokat (Scutellaria) on monimuotoinen, noin 350 monivuotista ruohovartista lajia käsittävä huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon kuuluva suku, jota esiintyy lauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla ympäri maailmaa. Ne tunnetaan nelisärmäisistä varsistaan, vastakkaisista lehdistään ja selkeän kaksihuulisista kukistaan. Vuohennokat ovat saaneet nimensä verhiön pienestä, kilpimäisestä kyhmystä, joka muistuttaa pientä keskiaikaista kypärää. Lajit vaihtelevat Pohjois-Amerikan itäosien metsäpurojen varsilla kasvavasta lehtovuohennokasta (S. lateriflora) Itä-Aasian perinteisessä lääkinnässä arvostettuun kiinanvuohennokkaan (S. baicalensis). Kaikki lajit tuottavat tyylikkäitä putkimaisia kukkia, jotka ovat yleensä sinisen, purppuran, vaaleanpunaisen tai valkoisen sävyisiä, mikä tekee niistä houkuttelevia sekä pölyttäjille että puutarhureille.
Letizia-mehimehitähti
Sedeveria 'Letizia'
Sedeveria 'Letizia' on tiivisrakenteinen Crassulaceae-heimon hybridisukkulentti, joka on luotu risteyttämällä Echeveria setosa ja Sedum cuspidatum. Se nimettiin vuonna 2006 Letizia Alleruzzon mukaan. Sen mehevät, lusikanmuotoiset lehdet muodostavat pieniä ruusukkeita noin 20 cm korkeiksi kasvavien varsien päähän. Lehtien väri muuttuu pehmeän vihreästä kirkkaan punertavaksi reunoiltaan, kun kasvi saa runsaasti valoa tai viileitä lämpötiloja. Keväällä lehvistön yläpuolelle nousee siroja kukkavarsia, joissa on pieniä, vaaleanpunertavia valkoisia kukkia. Se on helppohoitoinen huonekasvi aurinkoisella ikkunalaudalla, mutta se on suojattava pakkaselta.
Maksaruoho (suku)
Sedum
Sedum on laaja yli 600 mehukaslajin suku Crassulaceae-heimossa. Lajivalikoima ulottuu matalista, maata pitkin kasvavista peittokasveista, kuten S. acresta, pystykasvuisiin mätäsmuodostajiin kuten S. spectabileen sekä suosittuun riippuvaan S. morganianum-lajiin (aasinpyrstö). Sedumit ovat erittäin kestäviä, kuivuutta sietäviä ja sopeutuvat USDA-vyöhykkeille 3–11.
Muurikello
Sedum acre
Sedum acre, tunnettu myös muurikellona, on matala, mattomaisesti kasvava ikivihreä mehikasvi Crassulaceae-heimosta, kotoisin Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta. Sen pienet, mehevät vihreät lehdet varastoivat vettä, ja niiden yläpuolella kukkivat kirkkaankeltaiset tähtimäiset kukat alkukesästä. Poikkeuksellisen kestävä, se on suosittu viherkatoilla, kivikkopuutarhoissa ja reunuskasvina.
Kultainen maksaruoho
Sedum adolphi
Sedum adolphi, joka tunnetaan yleisesti nimillä kultainen maksaruoho ja kuparivärinen maksaruoho, on monivuotinen mehukasvinen Crassulaceae-heimosta, kotoisin Meksikosta. Sen mehevät keltavihreät lehdet muuttuvat upeiden oranssin ja kuparin sävyiksi täydessä auringonvalossa – ilmiötä kutsutaan auringon aiheuttamaksi värjäytymiseksi. Kasvi on vähän hoitoa vaativa ja kuivuutta sietävä, ja se viihtyy sekä sisätiloissa että ulkona lämpimässä ilmastossa.
Kultainen maksaruoho
Sedum adolphii
Sedum adolphii on monipuolinen monivuotinen mehukasvinen, joka tunnetaan lihavista, keihäänmuotoisista lehdistään, jotka saavat kirkkaan keltaoranssin värin altistuessaan täydelle auringolle. Meksikosta kotoisin oleva kasvi muodostaa tiheitä ruusukkeita ja sopii erinomaisesti kivikasvitarhoihin tai riippuruukkuihin.
Valkomaksaruoho
Sedum album
Sedum album, tunnettu nimellä valkomaksaruoho, on monivuotinen, matalakasvuinen mehikasvi, joka on kotoisin Euroopasta, Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Aasiasta. Se muodostaa tiheitä mattoja pienistä, mehevistä vihreistä lehdistä, jotka muuttuvat punertaviksi voimakkaassa auringonpaisteessa tai kuivuuden aikana. Kesällä se tuottaa runsaasti pieniä, tähdenmuotoisia valkoisia kukkia. Sitä käytetään laajalti kivikkopuutarhoissa, viherkatoilla ja maanpeitekasvina.
Makkaramaksaruoho
Sedum allantoides
Makkaramaksaruoho (Sedum allantoides) on Meksikon Oaxacasta kotoisin oleva tiivisrakenteinen maksaruohokasveihin (Crassulaceae) kuuluva mehikasvi. Sen mehevät ja lieriömäiset lehdet ovat vaalean vahakerroksen peitossa, mikä antaa kasville aavemaisen ulkonäön. Kesällä se tuottaa pieniä, tähdenmuotoisia vihertävänvalkoisia kukkia.
Pikku-aasinmaksaruoho
Sedum burrito
Sedum burrito, jota myydään usein nimellä Sedum morganianum 'Burrito', on tiivis ja riippuva mehikasvi. Se on suosittu tiheiden, pulleiden ja sinivihreiden, helmiä muistuttavien lehtiensä vuoksi, jotka laskeutuvat kauniisti amppelin reunan yli. Toisin kuin kantalajinsa aasinmaksaruoho (Sedum morganianum), sen lehdet ovat lyhyemmät, pyöreämmät ja pysyvät paremmin kiinni kasvissa, mikä tekee siitä kestävämmän huonekasvin.
Pikkumaksaruoho
Sedum burritum
Pikkumaksaruoho on tiivisrakenteinen, riippuva mehikasvi maksaruohokasvien heimossa ja se on läheistä sukua kookkaammalle aasinmaksaruoholle (Sedum morganianum). Se muodostaa tiheitä köynnöksiä pienistä, pulleista, sinivihreistä lehdistä, jotka limittyvät kuin helmet riippuvissa varsissa. Tämä tekee siitä suosikin amppeleihin ja hyllyille, joissa sen lehvästö voi laskeutua vapaasti. Etelä-Meksikon kuivilta alueilta kotoisin oleva kasvi on erittäin kuivuudenkestävä ja kukoistaa vähällä hoidolla, tarviten vain kirkasta valoa ja harvoin tapahtuvaa perusteellista kastelua. Täysikasvuiset yksilöt voivat tuottaa pieniä tähdenmuotoisia vaaleanpunaisia tai punaisia kukkia varsien päihin kesällä. Lehdet ovat hauraita ja irtoavat helposti pienestäkin kosketuksesta, joten kasvi on parasta sijoittaa paikkaan, jossa siihen ei vahingossa osuta.
Harmaamaksaruoho
Sedum dasyphyllum
Sedum dasyphyllum on pienikokoinen, mätästävä ja ikivihreä mehikasvi, jolla on pulleat, pyöreät siniharmaat lehdet. Voimakkaassa valossa lehdet saavat usein laventelinpunaisen sävyn. Alkukesästä se kasvattaa pieniä, valkoisia tähtimäisiä kukkia lyhyisiin varsiin. Tämä matala, leviävä maanpeitekasvi sopii erinomaisesti ruukkuihin, kivikkopuutarhoihin, muureihin ja kiveysten väleihin.
Puumaksaruoho
Sedum dendroideum
Puumaksaruoho (Sedum dendroideum) on vankka, pensasmainen mehikasvi, joka on kotoisin Meksikon ja Guatemalan vuoristoalueilta, Chiapasista ja Oaxacasta aina Veracruziin ja Michoacániin saakka. Se muodostaa tiheitä, runsaasti haarautuvia mättäitä, joissa on paksut puumaiset varret. Varsien kärjissä on ruusukkeita, jotka koostuvat lihaisista, lusikanmuotoisista vihreistä lehdistä. Lehdet voivat muuttua punertaviksi tai pronssisiksi voimakkaassa auringonpaisteessa tai viileässä lämpötilassa. Lopputalvesta kevääseen se tuottaa runsaasti pieniä, tähdenmuotoisia keltaisia kukkia, jotka houkuttelevat pölyttäjiä. Helppohoitoisena ja erittäin kuivuutta kestävänä se on suosittu valinta kivikkopuutarhoihin, mehikasviryhmiin, maanpeitekasviksi ja ruukkuistutuksiin lämpimissä ja aurinkoisissa ilmastoissa.
Maksaruoho
Sedum hernandezii
Sedum hernandezii on meksikolainen mehikasvi, joka on suosittu pulleiden, karkkimaisia papuja muistuttavien lehtiensä ansiosta. Lehdet kasvavat siisteinä kiehkuroina haarautuvissa, osittain lamoavissa varsissa. Kirkkaassa valossa smaragdinvihreiden lehtien kärjet muuttuvat punertaviksi ja kultaisiksi, ja lopputalvesta kevääseen kasvi kasvattaa pieniä, tähdenmuotoisia keltaisia kukkaryppäitä.
Kamtsatkanmaksaruoho
Sedum kamtschaticum
Sedum kamtschaticum, joka tunnetaan yleisesti nimellä kamtsatkanmaksaruoho, on matalakasvuinen maksaruohokasveihin (Crassulaceae) kuuluva mehikasvi. Se on kotoisin Japanin, Korean, Koillis-Kiinan ja Venäjän kaukoidän (mukaan lukien Kamtsatkan niemimaa, josta se on saanut nimensä) kallioisilta vuorenrinteiltä. Se muodostaa tiheitä, leviävän mattoisia kasvustoja kiiltävistä, lusikanmuotoisista vihreistä lehdistä, jotka muuttuvat pronssinpunaisiksi viileämmällä säällä. Loppukeväästä keskikesään kasvia koristavat tähtimäisten, kullankeltaisten kukkien ryppäät, jotka houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia. Erittäin kuivuutta kestävä vakiinnuttuaan, se on arvostettu kivikkopuutarha-, muuri- tai reunuskasvi, joka menestyy siellä, missä harva muu kasvi pärjää.
Keltamaksaruoho
Sedum lineare
Sedum lineare, joka tunnetaan myös nimillä keltamaksaruoho tai neulasmaksaruoho, on Itä-Kiinasta, Japanista ja Taiwanista kotoisin oleva suikerteleva mehikasvi. Se muodostaa tiheitä kasvustoja ohuilla, haaroittuvilla varsillaan, joita peittävät kiehkuroittain asettuneet vaaleanvihreät, kapeat lehdet. Myöhäiskeväästä alkukesään se tuottaa pieniä, tähdenmuotoisia keltaisia kukkia. Kasvi on erittäin kestävä ja sietää karua maaperää, kuivuutta sekä täyttä auringonpaistetta, mikä tekee siitä ihanteellisen kivikkopuutarhoihin, reunuskasviksi ja amppeleihin.
Japanilainen maksaruoho
Sedum makinoi
Sedum makinoi on Japanista kotoisin oleva monivuotinen, maata pitkin kasvava mehukasvinen kasvi. Se tunnetaan pienistä, pyöreistä, mehevistä ja kirkkaan vihreistä lehdistään, jotka muodostavat tiiviin ja kauniin maton. Kesällä se tuottaa pieniä, tähtimäisiä keltaisia kukkia, jotka erottuvat selvästi lehdistöä vasten. Se sopii erinomaisesti kivikkopuutarhoihin, maanpeitekasviksi aurinkoisille alueille tai riippuvaksi kasviksi ruukkuihin ja amppeleihin.
Mendozanmaksaruoho
Sedum mendozae
Mendozanmaksaruoho (Sedum mendozae) on tiivis maksaruohokasveihin (Crassulaceae) kuuluva mehikasvi, joka on kotoisin Meksikon Veracruzista. Se muodostaa tyylikkäitä ruusukkeita, joiden mehevät lehdet ovat harmahtavia ja saavat vihreitä tai vaaleanpunaisia sävyjä auringonvalon voimakkuudesta riippuen. Kasvi tuottaa valkoisia tähtimäisiä kukkia keväällä ja kesällä. Se on synonyymi nimelle Graptopetalum mendozae ja on erittäin suosittu mehikasviastelmissa ja terasseilla.
Meksikonmaksaruoho
Sedum mexicanum
Meksikonmaksaruoho (Sedum mexicanum) on Crassulaceae-heimoon kuuluva maanpeitekasvi, joka on kotoisin Meksikosta. Sitä käytetään laajalti maanpeitteenä aurinkoisissa puutarhoissa ja viherkatoilla. Se muodostaa tiheitä mattoja vaaleanvihreistä, lieriömäisistä lehdistä, ja myöhään keväällä ja alkukesästä se peittyy pieniin, tähtimäisiin keltaisiin kukkiin.
Aasinpyrstö
Sedum morganianum
Sedum morganianum on Meksikosta kotoisin oleva riippuva mehukasvit, joka tunnetaan pitkistä varsistaan. Varret ovat peittyneet pyöreiden, sinivihreän lihaksikkaiden lehtien kerroksin ja voivat kasvaa jopa 60 cm pituisiksi. Kasvi kukkii kesällä vaaleanpunaisilla tai punaisilla kukilla. Se sopii erinomaisesti riippuruukkuihin, mutta sitä tulee käsitellä varoen, sillä lehdet irtoavat helposti.
Kuparimehipuu
Sedum nussbaumerianum
Sedum nussbaumerianum, joka tunnetaan yleisesti nimellä kuparimehipuu, on maksaruohokasvien heimoon kuuluva suikerteleva mehikasvi, joka on kotoisin Meksikon Veracruzin vulkaanisilta alueilta. Sen pisaranmuotoiset, mehevät lehdet muodostavat ilmavia ruusukkeita, joiden väri muuttuu vaalean kellanvihreästä kirkkaan kuparinoranssiksi voimakkaassa auringonvalossa. Vapaasti kasvaessaan se laskeutuu kauniisti ruukun reunojen yli tai leviää maanpeitekasvina kivikkopuutarhoissa.
Hyytelöpapu-kasvi
Sedum pachyphyllum
Sedum pachyphyllum on viehättävä monivuotinen mehukasvinen kotoisin Meksikosta. Se tunnistuu lyhyistä, lieriömäisistä ja lihaksikkaista lehdistä, jotka kasvavat pystyssä tai lievästi riippuvissa varsissa. Väritys on vaalean sinivihreä (harmaahtava), mutta erityisen siitä tekevät lehtien kärjet, jotka muuttuvat kirkkaan punaisiksi tai vaaleanpunaisiksi, kun kasvi altistuu täydelle auringolle tai kohtuulliselle kylmyydelle. Se tuottaa pieniä, tähtimäisiä keltaisia kukkia keväällä.
Palmerin maksaruoho
Sedum palmeri
Sedum palmeri on ikivihreä monivuotinen mehukas kasvi, joka on kotoisin Meksikon Sierra Madren kallioilta. Se muodostaa tiiviitä ruusukkeita harmaanviheristä lehdistä riippuvilla varsilla, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan riippukorieihin, kivipuutarhoihin ja ruukkupuutarhoihin. Keväällä se tuottaa kirkkaankeltaisia tähtimäisiä kukkia, jotka houkuttelevat pölyttäjiä.
Isosedum
Sedum praealtum
Isosedum (Sedum praealtum) on pensasmainen mehikasvi, joka on kotoisin Meksikosta ja voi kasvaa jopa 90 cm korkeaksi. Sen lapiomaiset, kellanvihreät lehdet muuttuvat punertaviksi voimakkaassa auringonvalossa tai alhaisissa lämpötiloissa ja muodostavat ruusukkeita oksien päihin. Talvella ja alkukeväällä se tuottaa runsaasti pieniä keltaisia kukkia. Se on erittäin kestävä kasvi, ihanteellinen vähän huoltoa vaativiin puutarhoihin ja ulkoruukkuihin.
Kalliomaksaruoho
Sedum reflexum
Sedum reflexum on matala, mätästävä ja ikivihreä mehikasvi, jonka neulasmaiset siniharmaat lehdet muistuttavat pienen kuusen neulasia. Kesällä se kasvattaa kaarevia varsia, joiden päissä on tähdenmuotoisia keltaisia kukkia. Se on kestävä ja kuivuutta sietävä maanpeitekasvi, joka sopii erinomaisesti kivikkopuutarhoihin, viherkatoille ja ruukkuihin.
Hyytelöpapukasvit
Sedum rubrotinctum
Sedum rubrotinctum, joka tunnetaan yleisesti nimillä hyytelöpapukasvi tai sianliha ja pavut, on viehättävä mehukasvinen Meksikosta. Sen pyöreät, papujen muotoiset lehdet ovat tyveltään kirkkaan vihreitä ja muuttuvat eläväisen punaisiksi kärjistään, kun kasvi altistuu voimakkaalle auringonvalolle tai stressille – tämä luonnollinen ilmiö johtuu antosyaanien tuotannosta. Se on suosittu valinta kivipuutarhoihin, ruukkuasetelmiin ja sisätilojen ikkunalaudoille.
Köynnösmaksaruoho
Sedum sarmentosum
Sedum sarmentosum on nopeasti leviävä, maata pitkin kasvava mehukasvinen kotoisin Kiinasta, Koreasta ja Japanista. Se muodostaa tiheitä mattoja lihavista kellertävänvihreistä lehdistä ja tuottaa ilostuttavia tähtimäisiä keltaisia kukkia myöhäiskeväällä ja kesällä. Sitä käytetään laajalti maanpeittokasvina kivikoissa ja rinteissä.
Lokakuun dafne
Sedum sieboldii
Sedum sieboldii, joka tunnetaan yleisesti nimellä lokakuun dafne, on viehättävä riippuva mehukasvit, joka on kotoisin Japanista. Sillä on kolmen sinivihreän, kolikkomaisen lehden kierteisiä kiehkuroita, joiden reunat ovat ruusunpunaiset ja jotka laskeutuvat kauniisti kivien ja ruukkujen reunojen yli. Syksyllä kasvi tuottaa pienten, tähtimäisten vaaleanpunaisten kukkien rykelmiä, jotka houkuttelevat pölyttäjiä. Kasvi vetäytyy lepotilaan juuristoonsa talveksi ja nousee uudelleen esiin joka kevät, tarjoten ilahduttavan yllätyksen puutarhaan.
Mitä ovat Helpot kasvit?
Helpot kasvit ovat ihanteelliset aloittelijoille tai ihmisille, joilla on vähän aikaa hoitoon. Nämä lajit sietävät kastelun virheitä, valon vaihteluja eivätkä vaadi jatkuvaa huomiota. Täydelliset niille, jotka aloittavat juuri kasvien kanssa.
Vinkkejä Helpot kasvit:n hoitoon
Menestyäksesi helpot kasvit:n kanssa: vähemmän on enemmän. Vältä ylikastelua, valitse sopivalla valolla oleva paikka ja anna maaperän kuivua kastelukertojen välillä. Useimmat näistä kasveista mieluummin 'unohdetaan' silloin tällöin.