2343 Helpot kasvit | Opas 2026 - Sivu 37
Löydä 2343 helpot kasvit puutarhaasi. Täydellinen hoito-opas.
2343 Helpot kasvit
Näytetään 1297–1332 / 2343
Ruokonata
Lolium arundinaceum
Ruokonata (Lolium arundinaceum) on vankka viileän ilmaston monivuotinen heinäkasvi, joka on kotoisin Euroopasta ja levinnyt laajalti ympäri maailmaa. Se tunnetaan syvästä juuristostaan – joka voi ulottua jopa metrin syvyyteen – ja se on yksi kuumuutta ja kuivuutta parhaiten sietävistä viileän ilmaston heinälajeista. Se muodostaa tiheitä mättäitä ja kasvaa voimakkaasti keväällä ja syksyllä, menestyen monenlaisissa maaperissä ja valo-olosuhteissa täydestä auringosta puolivarjoon. Sitä käytetään laajalti nurmikoilla, laitumilla, eroosion torjunnassa ja urheilukentillä.
Englanninraiheinä
Lolium perenne
Englanninraiheinä (Lolium perenne) on yksi maailman yleisimmistä ja tärkeimmistä monivuotisista nurmiheinistä. Se kuuluu Poaceae (heinäkasvit) -heimoon, kasvaa tiheänä mättäänä ja on monivuotinen heinäkasvi, jolla on tiheät, kiiltävät, tummanvihreät lehdet ja joka kasvaa 10–80 cm korkeaksi. Erinomaisen kulutuskestävyytensä ja poikkeuksellisen uusiutumiskykynsä ansiosta sitä käytetään laajalti urheilukentillä, lentokentillä, puistoissa ja kotipihojen nurmikoilla. Nopean itämisensä (5–10 päivää) ja voimakkaan kasvuvauhtinsa ansiosta se on yksi luotettavimmista nurmikon muodostajista ja samalla tärkeä rehukasvi maataloudessa.
Kreetan ruusuruoho
Lomelosia cretica
Kreetan ruusuruoho (Lomelosia cretica, aiemmin Scabiosa cretica) on matalakasvuinen, puoliksi ikivihreä monivuotinen pensas, joka kuuluu kuusamakasvien (Caprifoliaceae) heimoon. Se on kotoisin Välimeren itäosista, pääasiassa Kreetan saarelta. Sen hopeanharmahtavien, munanmuotoisten-suikeiden lehtien yläpuolella kukkivat myöhäisestä keväästä keskikesään tyypilliset, nuppineulatyynyn muotoiset, laventelinpunaiset kukat, joita kannattelevat valkoiset, nukkaiset varret. Se on kuivuutta kestävä, aurinkoa rakastava laji, joka sopii parhaiten kivikkopuutarhoihin ja välimerellisiin, hyvin ilmastoituihin, kalkkipitoisiin istutuksiin.
Kuusama
Lonicera
Kuusamat (Lonicera) on kuusamakasvien (Caprifoliaceae) heimoon kuuluva laaja kasvisuku, johon kuuluu noin 200 pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvää lajia. Sukuun kuuluu sekä köynnöksiä että pensaita, jotka voivat olla kesävihantia tai puolivihantia. Niitä viljellään laajalti runsaan kukinnan, tuoksuvien torvimaisien kukkien ja koristeellisten marjojen vuoksi. Lajit kuten tuoksuköynnöskuusama (Lonicera periclymenum) ja japaninköynnöskuusama (L. japonica) ovat eurooppalaisten ja aasialaisten puutarhojen ikoneita, jotka houkuttelevat pölyttäjiä ja lintuja.
Tuoksuköynnöskuusama
Lonicera caprifolium
Tuoksuköynnöskuusama (Lonicera caprifolium) on voimakaskasvuinen, Euroopasta kotoisin oleva kesävihanta köynnöskasvi. Se tuottaa erittäin tuoksuvia, torvimaisia kukkia, joiden väri vaihtelee kermanvalkoisesta vaaleanpunaisen sävyihin. Tuoksu on erityisen voimakas iltaisin. Kasvia käytetään usein pergoloiden, aitojen ja seinustojen peittämiseen, luoden romanttista tunnelmaa ja houkutellen mehiläisiä sekä perhosia.
Japaninköynnöskuusama
Lonicera japonica
Lonicera japonica, joka tunnetaan yleisesti nimellä japaninköynnöskuusama, on voimakaskasvuinen, kiertyvä ja puuvartinen köynnös, joka on kotoisin Itä-Aasiasta. Se tuottaa voimakkaasti tuoksuvia torvimaisia kukkia, jotka avautuvat valkoisina ja muuttuvat myöhemmin kullankeltaisiksi, houkutellen puoleensa perhosia ja muita pölyttäjiä. Vaikka lajia arvostetaan sen makean tuoksun ja koristearvon vuoksi, se on luokiteltu monilla alueilla alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolella haitalliseksi vieraslajiksi sen nopean ja aggressiivisen kasvun vuoksi.
Boksiköynnöskuusama
Lonicera nitida
Lonicera nitida, yleisesti boksiköynnöskuusamana tunnettu, on nopeakasvuinen ikivihreä pensas, joka on kotoisin Kiinasta. Sitä arvostetaan puutarhanhoidossa laajalti tiheän, pienilatvuksisen lehdistönsä ansiosta, joka reagoi erinomaisesti leikkaamiseen ja muotoiluun. Sitä käytetään yleisesti aidanteisiin, topiaritaiteeseen, maanpeitteeksi ja reunaistutusten, ja se tuottaa keväällä pieniä, tuoksuvia valkoisia kukkia, joita seuraavat sinipurppurat marjat.
Rusokuusama
Lonicera tatarica
Rusokuusama (Lonicera tatarica) on nopeakasvuinen kesävihanta pensas kuusamakasvien (Caprifoliaceae) heimosta, ja se on kotoisin Keski-Aasiasta ja Etelä-Siperiasta. Se kasvaa yleensä 2–3 metriä korkeaksi ja leveäksi. Sillä on sinivihreät, soikeat lehdet ja tuoksuvat, torvimaiset kukat, joiden väri vaihtelee vaaleanpunaisesta valkoiseen. Kukinta ajoittuu loppukevääseen, ja sitä seuraavat pyöreät, punaoranssit marjat kesällä. Tiheän kasvunsa ja aikaisen kukintansa vuoksi sitä käytetään paljon koristepensaana ja aidoissa. Se on kuitenkin levinnyt viljelyksiltä luontoon suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa, missä se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi: sen lehdet puhkeavat aikaisemmin ja putoavat myöhemmin kuin alkuperäisillä pensailla, mikä varjostaa keväisiä metsäkukkia ja kilpailee aluskasvillisuuden kanssa. Sen marjat houkuttelevat lintuja, jotka levittävät siemeniä, mutta ne ovat lievästi myrkyllisiä ihmisille ja lemmikeille suurina määrinä nautittuna.
Meksikon aita-kaktus
Lophocereus marginatus
Meksikon aita-kaktus (Lophocereus marginatus) on pitkä pylväsmäinen kaktus, joka on kotoisin Meksikosta ja jota on perinteisesti käytetty elävänä aitana maaseutualueilla. Sen pystyt, piikkiset varret muodostavat tehokkaita luonnollisia suoja-aitoja. Se kasvaa nopeasti, mahdollisesti yli 6 metrin korkeuteen, ja tuottaa pieniä vaaleanpunaisen-punaisia kukkia keväällä ja kesällä.
Loropetalum
Loropetalum chinense
Loropetalum (Loropetalum chinense) on ikivihreä pensas, joka kuuluu taikapähkinäkasvien (Hamamelidaceae) heimoon ja on kotoisin Kiinasta, Japanista ja Pohjois-Intiasta. Sitä arvostetaan koristepensaana näyttävien nauha- tai hapsumaisten kukkiensa vuoksi, jotka puhkeavat ryhminä lopputalvesta ja alkukeväästä. Myös sen lehdistö on viehättävä; suosituimmissa lajikkeissa (kuten var. rubrum) lehdet saavat voimakkaita purppuran tai viininpunaisia sävyjä suorassa auringonvalossa. Keskikokoisen kasvun ja tiiviin kasvutapansa ansiosta sitä käytetään yleisesti pensasaitana, yksittäispensaana tai reunuskasvina lauhkean ja lämpimän ilmaston puutarhoissa.
Keltamaite
Lotus
Keltamaite (Lotus corniculatus) on hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva matalakasvuinen monivuotinen luonnonkukka, joka on kotoisin Euraasian lauhkeilta alueilta ja Pohjois-Afrikasta. Se muodostaa leviävän maton kirkkaan keltasävyisiä kukkia loppukeväästä läpi kesän, houkutellen kimalaisia ja perhosia. Erittäin kuivuutta kestävä kasvi viihtyy niukkaravinteisessa maaperässä ja pystyy sitomaan typpeä ilmasta juurinystyröidensä avulla, mikä tekee siitä arvokkaan lajin niittyjen ennallistamisessa ja eroosion torjunnassa.
Suomaitue
Lotus pedunculatus
Suomaitue (Lotus pedunculatus) on Euroopasta kotoisin oleva monivuotinen ruohovartinen hernekasvi, jota tavataan kosteilla niityillä, märissä ojissa, soilla ja jokivarsilla. Se eroaa lähisukulaisistaan aina ontolla varrellaan ja taaksepäin kääntyneillä verholehdillään. Kasvi kantaa kullankeltaisia kukkaryppäitä, ja typpeä sitovana palkokasvina se on arvostettu sekä rehukasvina että luonnon monimuotoisuutta tukevana koristekasvina kosteisiin puutarhoihin ja lampien rannoille.
Kapealehtinivelvirna
Lotus tenuis
Lotus tenuis, tunnettu nimellä kapealehtinivelvirna, on matalakasvuinen monivuotinen palkokasvi hernekasvien (Fabaceae) heimosta, sukua Lotus corniculatukselle. Se on kotoisin Euroopasta ja Lounais-Aasiasta ja on nykyään levinnyt monille alueille – mukaan lukien Argentiinan Pampa, missä sitä arvostetaan rehukasvina. Se muodostaa tiiviitä, 30–45 cm korkeita mättäitä, joissa on ohuet, karvattomat lehdykät ja keltaiset kukat terttuina, jotka muuttuvat oranssinpunaisiksi ikääntyessään. Sitomalla typpeä maaperään se parantaa luonnollisesti sen hedelmällisyyttä ja sitä arvostetaan vähäpanoksisilla laitumilla, eroosion torjunnassa ja pölyttäjäpuutarhoissa.
Jalokiviorkidea
Ludisia discolor
Ludisia discolor, tunnettu yleisesti nimellä jalokiviorkidea, on maaperäorkidea, jota arvostetaan erityisesti sen upean samettisen lehvistön, ei niinkään kukintansa vuoksi. Kaakkois-Aasian trooppisista metsistä kotoisin oleva orkidea tunnetaan syvävihreiden, lähes mustien lehtiensä ansiosta, joita koristavat hohtavat kullan-, punaisen- tai vaaleanpunaiset suonet sekä viininpunaiset lehdenaluset. Toisin kuin useimmat orkideat, se kasvaa maassa puiden sijaan ja leviää ryömivien juurakkojen avulla muodostaen tiheitä, tyylikkäitä kasvustoja.
Isokeltasaurikki
Ludwigia octovalvis
Ludwigia octovalvis, joka tunnetaan yleisesti nimellä isokeltasaurikki, on monivuotinen horsmakasvien (Onagraceae) heimoon kuuluva kasvi, joka on kotoisin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta ympäri maailmaa. Se kasvaa luonnostaan jokien varsilla, soilla, riisipelloilla, ojissa ja kosteikoilla, ja se voi kasvaa jopa 3 metriä korkeaksi. Sen pystyt ja haaroittuneet varret puutuvat tyvestä, kun taas suikeat ja kiiltävät lehdet tuovat kasville tyylikkään ulkonäön. Neliterälehtiset keltaiset kukat ovat runsaslukuisia ja puhkeavat oksiin keväällä ja kesällä houkutellen pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja muita hyönteisiä. Sitä käytetään laajalti kansanlääkinnässä Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa ruoansulatusvaivojen, reumatismin, diabeteksen ja iho-ongelmien hoidossa.
Sienikurkku
Luffa aegyptiaca
Luffa aegyptiaca, joka tunnetaan yleisesti nimillä sienikurkku tai sileä luffa, on voimakaskasvuinen yksivuotinen köynnöskasvi Cucurbitaceae-heimosta, kotoisin Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta. Laajasti trooppisilla alueilla viljelty kasvi on arvostettu kuitupitoisista kypsistä hedelmistään, jotka kuivuttuaan muodostavat luonnollisia pesusieniä kylpemiseen ja puhdistamiseen. Kasvi tuottaa kauniita kirkkaankeltaisia kukkia ja voi kasvaa jopa 9 metrin pituiseksi asianmukaisen tuen avulla.
Kesäpikkusydän
Lunaria
Kesäpikkusydän (Lunaria annua) on ristikukkaiskasvien heimoon kuuluva kaksivuotinen kasvi, jota viljellään puutarhoissa ympäri maailmaa sen tuoksuvien vaaleanpunaisten, violettien ja valkoisten kukkien vuoksi. Erityisen tunnettu se on läpikuultavista, hopeisista siemenkodistaan, jotka muistuttavat kolikoita tai täysikuuta. Kaakkois-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta kotoisin oleva kasvi kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja kukkii vasta toisena vuonna saavuttaen 60–90 cm korkeuden. Kukinnan jälkeen vihreät siemenkodat kypsyvät ja niiden ulkokerrokset irtoavat paljastaen paperimaisen, kiiltävän väliseinän, jota käytetään paljon kuivakukka-asetelmissa.
Kuuruoho
Lunaria annua
Kuuruoho (Lunaria annua) on kaksivuotinen maaseutupuutarhakasvi, joka kuuluu ristikukkaiskasvien heimoon. Sitä viljellään keväällä purppuranpunaisista tai valkoisista kukistaan ja myöhemmin hopeisista, paperimaisista ja läpikuultavista paloistaan, joita arvostetaan suuresti kuivakukka-asetelmissa.
Piippo
Luzula
Luzula on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon kuuluva monivuotisten ruohovartisten kasvien suku, jotka tunnetaan piippoina. Ne muodostavat tiheitä mättäitä kiiltävänvihreistä lehdistä, joiden reunat ovat hienojen silkkisten karvojen peitossa. Keväällä mättäiden ylle nousevat kaarevat varret, joissa on ilmavia röyhyjä pieniä ruskeita ja kermanvärisiä kukkia. Varjoa sietävinä ja helppohoitoisina niitä viljellään erityisesti maanpeitekasveina metsäpuutarhoissa ja varjoisissa istutusryhmissä.
Pukinpensas
Lycium barbarum
Lycium barbarum, joka tunnetaan yleisesti nimellä goji-marja tai pukinpensas, on Kiinasta kotoisin oleva kesävihanta puuvartinen pensas. Se on arvostettu kirkkaan oranssinpunaisista, ravinnerikkaista marjoistaan ja pitkästä käyttöhistoriastaan perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä. Se kasvaa kaarevaksi, leviäväksi penskaaksi jopa 3 metrin korkeuteen ja on arvostettu sekä syötävänä marjapensaana että koristepensaana.
Rantayrtti
Lycopus europaeus
Rantayrtti (Lycopus europaeus) on monivuotinen ruohovartinen kasvi huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimosta. Se on laajalle levinnyt koko Euroopassa, Kaukasuksella ja Länsi-Aasiassa. Kasvi viihtyy erityisesti rannoilla, ruovikoissa ja saranevoilla märässä tai tulvivassa, ravinnerikkaassa maaperässä. Tämä 30–120 cm korkea kasvi kasvattaa vastakkaiset, syvään liuskoittuneet lehdet, joiden muoto muistuttaa suden jälkeä – tästä juontuvat sekä suomenkielinen vanha nimi että tieteellinen nimi (kreikaksi ”lykos” = susi, ”pous” = jalka). Heinäkuusta syyskuuhun lehtihankoihin ilmestyy pieniä valkoisia, violettipilkullisia huulikukkia, jotka houkuttelevat runsaasti villimehiläisiä, kukkakärpäsiä ja perhosia. Kasvi leviää nopeasti maanalaisten rönsyjensä avulla.
Hämähäkkililja
Lycoris radiata
Lycoris radiata on Itä-Aasiasta kotoisin oleva sipulikasvi, joka kasvattaa syksyllä lehdettömiä varsia, joiden päässä on tulipunaisia, hämähäkkimäisiä kukkia. Hihnamaiset lehdet ilmestyvät vasta kukkien kuihduttua, säilyvät talven ja kevään ajan, ja katoavat sitten alkukesästä sipulin vaipuessa lepotilaan. Kaikki kasvin osat ovat erittäin myrkyllisiä lykoriinialkaloidien vuoksi.
Yllätyslilja
Lycoris squamigera
Lycoris squamigera on narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimoon kuuluva kestävä sipulikasvi, joka tunnetaan yllättävästä kukintasyklistään: kapeat, hopeanvihreät lehdet ilmestyvät varhain keväällä, keräävät energiaa ja lakastuvat kokonaan alkukesään mennessä jättäen maan paljaaksi. Myöhemmin, lähes tyhjästä loppukesällä, nousevat lehdettömät kukkavanat, joihin puhkeaa ryppäissä tuoksuvia, vaaleanpunaisia ja torvimaisia kukkia. Kasvin kaikki osat sisältävät lykoriini-alkaloideja, ja ne on pidettävä poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta.
Rantakukka
Lysimachia
Rantakukat (Lysimachia) on suuri ja monimuotoinen esikkokasvien (Primulaceae) heimoon kuuluva kukkakasvisuku, joka tunnetaan yleisesti rantakukkina. Sukuun kuuluu noin 180 yksi- ja monivuotista lajia, jotka ovat kotoisin pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilta alueilta, ja suurin lajirunsaus on Kiinassa. Lajit vaihtelevat pystykasvuisista perennoista, kuten täplä- ja tertturantakukasta (Lysimachia punctata ja Lysimachia vulgaris), maanpeitekasveihin, kuten rahalehteen (Lysimachia nummularia). Kukat ovat tyypillisesti viisiteräisiä ja väriltään keltaisia, valkoisia, vaaleanpunaisia tai violetteja. Monet lajit viihtyvät kosteissa tai jopa märissä olosuhteissa, ja ne ovat erinomaisia valintoja lammikoiden reunoille ja sadevesipuutarhoihin.
Rönsylysimakia
Lysimachia nummularia
Lysimachia nummularia, yleisesti rönsylysimakiana tunnettu kasvi, on voimakaskasvuinen, matalana kasvava monivuotinen maanpeitekasvi. Sillä on pieniä, pyöreitä, limenvihreästä kultaiseen vaihtelevia lehtiä, jotka muistuttavat kolikoita, ja se tuottaa kirkkaankeltaisia, maljamaisia kukkia kesällä. Sitä arvostetaan erityisesti sen kyvystä peittää nopeasti kosteat alueet sekä sen kauniista riippuvasta kasvutavasta ruukuissa. Sitä voidaan kasvattaa myös upotettuna akvaarioissa.
Kultainen rönsylysimakki
Lysimachia nummularia 'Aurea'
Lysimachia nummularia 'Aurea' on eurooppalaisen rönsylysimakkin kultalehtinen lajike, joka muodostaa tiheitä, matalana kasvavia mattoja kirkkaan keltavihreästä kultaiseen lehdistöön. Sitä käytetään laajalti maanpeitekasvina, suopuutarhoissa, vesiaiheisten reunoilla sekä riippukoreissa.
Rantakukka (suku)
Lythrum
Lythrum on Lythraceae-heimoon kuuluva monivuotisten ruohokasvien suku, jota esiintyy kosteikkojen, jokitörmien ja suomaisten alueiden läheisyydessä ympäri maailmaa. Tunnetuin laji, L. salicaria (rantakukka), tuottaa tiheät roosan-purppuranväriset kukintotähkät kesällä ja on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Pohjois-Amerikassa.
Pohjanrantakukka
Lythrum salicaria
Pohjanrantakukka on Euroopasta ja Aasiasta kotoisin oleva kosteikkojen monivuotinen kasvi, joka tunnetaan korkeista ja näyttävistä magentanpunaisista kukkaryppäistään, jotka kukkivat läpi kesän. Se kasvaa voimakkaasti kosteilla niityillä, soilla ja lampien rannoilla. VAROITUS: laji on erittäin invasiivinen vieraslaji Pohjois-Amerikan kosteikoilla, missä se muodostaa tiheitä kasvustoja syrjäyttäen alkuperäisen kasvillisuuden — sen istuttaminen ja myynti on kielletty tai rajoitettu monissa Yhdysvaltain osavaltioissa ja Kanadan provinsseissa.
Varjomacaranga
Macaranga tanarius
Macaranga tanarius on nopeakasvuinen pioneeripuu, joka kuuluu tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) heimoon. Se on kotoisin Kaakkois-Aasiasta, Etelä-Kiinasta, Australiasta ja Tyynenmeren saarilta. Luonnollisessa elinympäristössään se kasvaa 4–15 metrin korkeuteen. Lajin tunnistaa suurista, pyöreistä ja samettisista kilpimeisistä lehdistä, joiden lehtiruoti kiinnittyy lähelle lehtilavan keskustaa reunan sijaan. Se on tyypillinen sekundäärimetsien, aukioiden ja muokattujen maa-alueiden asuttajalaji, mistä juontuu sen espanjankielinen nimi "aurinkovarjopuu". Kasvi tuottaa kellertävänvihreitä kukkaryppäitä, joista kehittyy piikkisiä, kolmilokeroisia kotihedelmiä mustine siemenineen.
Osageappelsiini
Maclura pomifera
Osageappelsiini (Maclura pomifera) on keski- tai suurikokoinen lehtipuu, joka on kotoisin Oklahoman, Texasin ja Arkansasin jokilaaksoista. Se tunnetaan parhaiten suurista, ryppyisistä ja keltavihreistä hedelmistään, jotka muistuttavat appelsiinia mutta eivät sovellu ihmisravinnoksi. Historiallisesti sitä istutettiin piikikkääksi eläväksi aidaksi ennen piikkilangan keksintöä. Sen erittäin tiheää ja kestävää puuainesta arvostivat erityisesti Amerikan alkuperäiskansat jousien valmistuksessa, mistä se on saanut nimen 'bois d'arc' (jousipuu).
Etelänmagnolja
Magnolia grandiflora
Magnolia grandiflora, etelänmagnolja tai härkälahti, on upea ikivihreä puu, joka on kotoisin Yhdysvaltain kaakkoiosista. Se tunnetaan erityisesti jättimäisistä kermavalkeista, tuoksuvista kukistaan, joiden halkaisija voi olla jopa 30 cm, kiiltävistä tummanvihreistä lehdistään, joiden alapinnat ovat tunnusomaisesti ruostepunaiset, sekä vaikuttavasta koostaan – puu voi kasvaa jopa 24 metriä korkeaksi.
Sulkamahonia 'Soft Caress'
Mahonia eurybracteata
Mahonia eurybracteata 'Soft Caress' on Kiinasta kotoisin oleva ikivihreä koristepensas, joka tunnetaan pehmeistä, piikittömistä ja kapeista lehdistään. Lehdet kasvavat ruusukkeina ja muistuttavat saniaisia. Loppukesästä varhaiskevääseen se kukkii sitruunankeltaisin, makeasti tuoksuvin kukinnoin, joita seuraavat lintujen suosimat siniset marjat. Pensas on kasvutavaltaan tiivis ja pysty, kasvaen harvoin yli metrin korkuiseksi, mikä tekee siitä erinomaisen maanpeitekasvin tai yksittäispensaan varjoisaan puutarhaan.
Oravanmarjat
Maianthemum
Maianthemum on yli 35 lajia käsittävä juurakollisten metsäperennojen suku parsakasvien heimossa (Asparagaceae, alaheimo Nolinoideae). Suku on kotoisin Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Itä-Aasiasta. Tämä on sukutason profiili, joka kattaa useita lajeja – mukaan lukien M. racemosum (terttukielo, Pohjois-Amerikka) ja M. bifolium (oravanmarja, Eurooppa/Aasia) – yksittäisen lajin sijaan. Kasvit leviävät hitaasti kasvustoiksi paksujen, suikertelevien juurakoiden avulla. Niillä on sydämenmuotoiset tai suikeat lehdet ja terttuina kasvavia pieniä valkoisia, tähdenmuotoisia kukkia, joita seuraavat punaiset marjat syksyllä.
Kuparipäivikki
Malephora crocea
Malephora crocea on matalakasvuinen, ikivihreä ja peittävä mehikasvi päivikkikasvien (Aizoaceae) heimosta, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta. Sen mehevät, poikkileikkaukseltaan kolmiomaiset lehdet vaihtelevat väriltään harmaanvihreästä punertavaan, ja ne muuttuvat kuparinpunaisiksi kuivina kausina. Keväästä syksyyn se tuottaa keltaisia, oransseja tai punaisia moniterälehtisiä kukkia, jotka avautuvat täyteen loistoonsa vain auringonpaisteessa. Sen puumaiset, suikertelevat varret juurtuvat koskettaessaan maata, muodostaen tiheän ja leviävän maton.
Barbadosenkirsikka
Malpighia glabra
Malpighia glabra, joka tunnetaan yleisesti nimellä barbadosenkirsikka tai aserola, on trooppinen hedelmäpensas, joka on kotoisin Karibialta sekä Keski- ja Etelä-Amerikasta. Se on maailmanlaajuisesti arvostettu yhtenä luonnon rikkaimmista C-vitamiinin lähteistä — pienet punaiset kirsikat, joilla on makeanhapokas maku ja jotka kypsyvät useita kertoja vuodessa. Kasvia arvostetaan yhtä lailla sekä koristekasvina että syötävänä kasvina.
Metsäomenapuu
Malus sylvestris
Metsäomenapuu (Malus sylvestris) on pieni tai keskisuuri lehtipuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja osissa Länsi-Aasiaa. Se kuuluu ruusukasvien heimoon ja kasvaa jopa 10 metriä korkeaksi. Keväällä se kukkii herkin valkoisin tai vaaleanpunaisin kukin, joita seuraavat pienet, kovat ja vihertävänkeltaiset hedelmät (2–4 cm). Hedelmät ovat maultaan tyypillisen happamia ja karvaita. Laji on yksi viljellyn tarhaomenapuun kanta-isistä ja ekologisesti erittäin merkittävä, sillä se tarjoaa elinympäristön yli 90 hyönteislajille sekä ravintoa linnuille ja nisäkkäille. Sen kaarna muuttuu vanhemmiten rosoiseksi ja halkeilevaksi, ja tiheä, usein piikikäs oksisto tarjoaa erinomaisen suojapaikan eläimille.
Mitä ovat Helpot kasvit?
Helpot kasvit ovat ihanteelliset aloittelijoille tai ihmisille, joilla on vähän aikaa hoitoon. Nämä lajit sietävät kastelun virheitä, valon vaihteluja eivätkä vaadi jatkuvaa huomiota. Täydelliset niille, jotka aloittavat juuri kasvien kanssa.
Vinkkejä Helpot kasvit:n hoitoon
Menestyäksesi helpot kasvit:n kanssa: vähemmän on enemmän. Vältä ylikastelua, valitse sopivalla valolla oleva paikka ja anna maaperän kuivua kastelukertojen välillä. Useimmat näistä kasveista mieluummin 'unohdetaan' silloin tällöin.