2349 Helpot kasvit | Opas 2026 - Sivu 35
Löydä 2349 helpot kasvit puutarhaasi. Täydellinen hoito-opas.
2349 Helpot kasvit
Näytetään 1225–1260 / 2349
Kreppimyrtti
Lagerstroemia indica
Lagerstroemia indica, tunnettu yleisesti kreppimyrttinä, on pieni puu tai suuri pensas, joka on kotoisin Aasiasta. Sitä viljellään laajasti trooppisissa ja lauhkeissa ilmastoissa sen upeiden kesä- ja syysaikaisten kukintojen vuoksi. Sen kukilla on rypistyneet ja herkät terälehdet, jotka muistuttavat kreppipaperia. Kukintojen lisäksi kasvi erottuu sileällä, vaaleansävyisellä rungollaan, joka hilseilee paljastaen ruskeita sävyjä ja tarjoaa koristeellista kiinnostavuutta myös talvella, kun kasvi pudottaa lehtensä.
Peippi
Lamium
Lamium on Lamiaceae-heimoon kuuluva matalana kasvava kasvisuku, jota kutsutaan yleisesti peipiksi sen nokkosmaisten, mutta pistämättömien lehtien vuoksi. Sitä käytetään laajasti maanpeitekasvina varjoisissa puutarhoissa.
Sepiväpeippi
Lamium amplexicaule
Lamium amplexicaule, joka tunnetaan yleisesti nimellä sepiväpeippi, on matalakasvuinen talviyksivuotinen huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon kuuluva kasvi. Se on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta, ja se on kotiutunut myös Pohjois-Amerikkaan. Se muodostaa mattomaisia kasvustoja, joissa on nyhälaitaisia, pyöreitä ja vartta syleileviä lehtiä, joiden yläpuolelle puhkeavat pienet torvimaiset vaaleanpunaiset tai purppuranväriset kukat varhain keväällä. Nokkosmaisesta ulkonäöstään huolimatta sepiväpeipillä ei ole poltinkarvoja, ja se on täysin vaaraton koskettaa. Se viihtyy muokatussa maassa, kukkapenkeissä ja nurmikoilla, ollen usein yksi ensimmäisistä kukkivista kasveista lopputalvella.
alumiinipensas
Lamium galeobdolon
Lamium galeobdolon, joka tunnetaan yleisesti keltaisena peippinä, on voimakaskasvuinen monivuotinen maanpeitekasvi. Sen tunnistaa näyttävistä kirjavalehtisistä lehdistä, joissa on usein hopeametallisia kuvioita – tästä syystä kasvia kutsutaan joissakin maissa nimellä 'alumiinipensas'. Myöhäiskeväällä se tuottaa pystyjä, huppupäisiä kirkkaankeltaisten kukkien tähkiä. Kasvi on poikkeuksellisen kestävä ja viihtyy erinomaisesti metsäpuutarhojen syvässä varjossa, jossa muut kasvit eivät menesty.
Purppurajääkasvi
Lampranthus productus
Lampranthus productus, joka tunnetaan yleisesti nimellä purppurajääkasvi, on roikkuva sukkulent-maanpeittokasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta ja kuuluu Aizoaceae-heimoon. Se on kuuluisa näyttävistä magenta-purppuranvärisistä, valkoikeskisistä päivänkakkaran kaltaisista kukistaan, jotka kukkivat runsaasti talvella ja keväällä peittäen mehevän sinivihreän lehvästön kokonaan. Kasvi kestää erinomaisesti kuivuutta ja kuumuutta sekä sietää rannikon suolaisen ilman ja tuulen. Sitä istutetaan laajalti rinteille, penkoille ja aurinkoisiin puutarhoihin Välimeren ilmastoissa ympäri maailmaa.
Säihkyviirukukka
Lampranthus spectabilis
Lampranthus spectabilis, joka tunnetaan yleisesti säihkyviirukukkana, on Etelä-Afrikasta kotoisin oleva matalakasvuinen mehikasvi. Sitä kasvatetaan sen häikäisevien, päivänkakkaraa muistuttavien magentanpunaisten, vaaleanpunaisten tai purppuraisten kukkien vuoksi, jotka avautuvat vain täydessä auringonpaisteessa. Tämä mattomaisesti kasvava perenna viihtyy niukkaravinteisessa hiekkamaassa ja rannikko-olosuhteissa. Sen mehevät, kimaltelevat lehdet varastoivat vettä, mikä tekee siitä erittäin kuivuutta kestävän vakiinnuttuaan.
Lantana
Lantana × strigocamara
Lantana × strigocamara on elinvoimainen puutarhahybridi Lantana camaran ja L. strigocamaran väliltä, joka on levinnyt luontaisena laajalle trooppisille ja subtrooppisille alueille ympäri maailman. Tämä ikivihreä pensas tuottaa tiheitä pienten putkimaisten kukkien kertymiä, jotka kuuluisasti vaihtavat väriä kypsyessään – keltaisesta tai oranssista punaiseksi tai vaaleanpunaiseksi – luoden monivärisen näyttelyn yhdessä kukinnossa. Aurinkoinen ja kuivuutta sietävä kasvi on suosittu perhospuutarhoissa, reunaistutuksissa ja ruukkuistutuksissa. Se sekoitetaan usein emolajinsa Lantana camaran kanssa, josta se eroaa hienovaraisissa morfologisissa yksityiskohdissa. Huom.: kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä ihmisille, kissoille, koirille ja kotieläimille.
Lantana
Lantana camara
Lantana camara on trooppinen monivuotinen pensas, joka on kotoisin Amerikan tropiikista ja jota viljellään laajasti ympäri maailmaa koristekasvina. Sen pienet moniväriset kukkarypäleet — joiden värit vaihtelevat punaisesta, oranssista ja keltaisesta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen — houkuttelevat perhosia ja kolibreja. Vaikka lantanaa arvostetaan sen elävän kauneuden sekä kuumuuden- ja kuivuudensietokyvyn vuoksi, se luokitellaan invasiiviseksi lajiksi monilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolella. Kaikki kasvin osat ovat myrkyllisiä ihmisille ja lemmikkieläimille.
Roikkuva lantana
Lantana montevidensis
Roikkuva lantana (Lantana montevidensis) on levittäytyvä, monivuotinen maanpeitekasvi, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta (Brasilia, Uruguay, Argentiina). Se tuottaa pienten purppuranviolettien kukkien ryppäitä pyöreissä sarjoissa keväästä syksyyn, minkä ansiosta se on suosittu valinta rinteisiin, riippukoreihin ja kuiviin maisemapuutarhoihin. Poikkeuksellisen kuivuudenkestävä juurruttua, se viihtyy kuumissa ja aurinkoisissa olosuhteissa vähäisellä hoidolla.
Ikuisuusherne
Lathyrus latifolius
Lathyrus latifolius, joka tunnetaan yleisesti nimillä ikuisuusherne tai monivuotinen tuoksuherne, on voimakaskasvuinen kiipeilijämonivuotinen, jonka alkuperä on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Se tuottaa näyttäviä herneen kukkia muistuttavia kukkia vaaleanpunaisen, valkoisen, ruusun ja violetin sävyissä keskikesästä syksyyn, mikä tekee siitä ihanteellisen aitoja, ristikkorakenteita ja seiniä peittämään. Toisin kuin yksivuotinen tuoksuherne, tämä laji ei tuoksu, mutta palaa luotettavasti vuodesta toiseen. Huomio: siemenet ovat myrkyllisiä ja voivat suurina määrinä nautittuina aiheuttaa latyrismia.
Siksakpensas
Launaea arborescens
Puuvartinen ja piikkinen, jopa metrin korkuiseksi kasvava pensas, joka on kotoisin Pohjois-Afrikasta, Etelä-Espanjasta (erityisesti Almeríasta ja Murciasta) sekä Kanariansaarilta. Kasville tunnusomaisia ovat siniharmaat, vahapintaiset ja voimakkaasti siksak-muotoon haarautuvat oksat, jotka päättyvät jäykkiin ja teräviin piikkeihin suojana kasvinsyöjiä vastaan. Lehdet ovat vähälukuiset, mehevät ja huomaamattomat, ja koko varsi erittää maitomaista lateksia katkaistaessa. Mykerökukinnot ovat pieniä, sijaitsevat oksien päissä ja muistuttavat keltaisia minivoikukkia. Kasvaa luonnonvaraisena kuivilla pensasaroilla, kivisillä rinteillä ja kuivuneissa joenuomissa merenpinnan tasolta noin 800 metrin korkeuteen asti.
Laventeli
Lavandula
Lavandula on Lamiaceae-heimoon kuuluva aromaattisten kasvien suku, joka on kotoisin Välimeren alueelta, Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Sen sinivioletit kukat levittävät erehtymättömän tuoksun, mikä tekee siitä yhden maailman viljellyimmistä kasveista sekä koriste-, lääke- että aromaattisiin tarkoituksiin. Tunnetuin laji on Lavandula angustifolia, jota kutsutaan myös tavalliseksi tai rohtolaventeliksi. Se on monivuotinen kasvi, joka kestää kylmää ja sopeutuu köyhiin, hyvin ojitettuihin maihin täydessä auringonpaisteessa.
Tuoksulaventeli
Lavandula angustifolia
Tuoksulaventeli (Lavandula angustifolia) on tuoksuva monivuotinen pensas, joka on kotoisin Euroopan Välimeren alueelta. Maailmanlaajuisesti rakastettu tunnusomaisten violettien kukkatähkiensä ja rauhoittavan tuoksunsa ansiosta, se on yksi laajimmin viljellyistä aromaattisista kasveista, jota käytetään kosmetiikassa, aromaterapiassa, kulinaarisissa taiteissa ja perinteisessä lääketieteessä.
Ranskalainen laventeli
Lavandula dentata
Lavandula dentata, joka tunnetaan yleisesti ranskalaisena laventelina tai hapsulaventelina, on aromaattinen ikivihreä pensas, joka on kotoisin Välimeren alueelta. Se tunnistetaan sen ominaisista harmaanvihreistä hammaslaitaisista lehdistä sekä korkeista purppuraisista pulloharjasmaisista kukkapiikuista, joiden päässä on steriileitä suojuslehtiä. Erittäin kuivuudenkestävä, nopeakasvuinen ja pitkäikäinen kasvi viihtyy täydessä auringossa hyvää läpäisevässä maassa, ja sitä arvostetaan sen koristeellisen ulkonäön, tuoksun ja lääkinnällisten ominaisuuksien vuoksi.
Laventeli
Lavandula sp
Laventeli (Lavandula sp) on monivuotinen tuoksupensas Lamiaceae-heimosta, kotoisin Välimeren alueelta. Se on kuuluisa ainutlaatuisesta tuoksustaan ja kirkkaanvioleteista kukistaan, ja sitä viljellään laajalti koristekasvina, lääkekäyttöön sekä eteerisen öljyn tuotantoon. Laventeli viihtyy kuumassa ja kuivassa ilmastossa, ja se on yksi maailman rakastetuimmista tuoksukasveista.
Tupsulaventeli
Lavandula stoechas
Tupsulaventeli (Lavandula stoechas) on välimerellinen aromaattinen pensas, joka tunnetaan näyttävistä, purppuranvärisistä ja "jäniksenkorvia" muistuttavista suojuslehdistään kukkatähkien kärjessä. Sen hopeanhohtoinen ja tuoksuva lehdistö muistuttaa rosmariinia. Se sietää hyvin kuivuutta juuristuttuaan ja sopii erinomaisesti aurinkoisille puutarhoille sekä ruukkuihin.
Lavandiini
Lavandula x intermedia
Lavandiini (Lavandula x intermedia) on tähkälaventelin (L. angustifolia) ja leveälehtilaventelin (L. latifolia) välinen steriili hybridi, jota viljellään laajasti Ranskan Provencessa eteerisen öljyn tuotantoon ja koristekasviksi. Se muodostaa aromaattisen, pensasmaisen mättään, jolla on harmaanvihreät lehdet ja pitkät violetit kukkavarret, jotka houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia keskikesästä loppukesään.
Ruusumallari
Lavatera trimestris
Lavatera trimestris, tunnetaan yleisesti nimillä ruusumallari tai vuosimallari, on nopeakasvuinen yksivuotinen kasvi, joka on kotoisin Välimeren alueelta. Se tuottaa runsaasti suuria, lautasmaisia kukkia valkoisina, vaaleanpunaisina ja syvänpunaisina sävyinä koko kesän ja syksyn ajan. Kasvi kasvaa jopa 90–120 cm korkeaksi ja on upea lisä maalaisromanttisiin puutarhoihin ja reunustuksiin.
Henna
Lawsonia inermis
Hennapensas (Lawsonia inermis) on nopeakasvuinen ikivihreä pensas, joka on kotoisin Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta. Se voi kasvaa luonnollisessa elinympäristössään jopa 7 metrin korkuiseksi, ja sen tiheisiin oksiin kehittyy vanhemmiten piikkejä. Sen pienet, ruusuteetä muistuttavat tuoksuvat kukat puhkeavat keväällä ja kesällä valkoisen, kerman ja vaaleanpunaisen sävyissä. Kasvi on maailmanlaajuisesti tunnettu sen lehtien sisältämästä punertavasta väriaineesta, lawsonista, jota on käytetty vuosituhansia ihon, hiusten ja kynsien koristeluun. Kosmeettisen ja kulttuurisen arvonsa lisäksi kasvilla on hyvin dokumentoituja lääkinnällisiä ominaisuuksia. Se viihtyy lämpimässä ilmastossa, hyvin vettä läpäisevässä maaperässä ja täydessä auringonpaisteessa, ja se sietää hyvin kuivuutta juurruttuaan.
Pikkulaikkuveitikka
Ledebouria
Ledebouria on noin 65 sipulikasvilajin suku parsakasvien (Asparagaceae) heimossa ja Scilloideae-alaheimossa. Useimmat lajit luokiteltiin aiemmin kevättähdiksi (Scilla). Alun perin kotoisin pääasiassa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, erityisesti Etelä-Afrikasta, nämä geofyytit muodostavat tyviruusukkeita suikeista lehdistä, joissa on usein hopeisia, violetteja tai vihreitä täpliä. Ne kasvavat pisaranmuotoisista sipuleista, jotka nousevat osittain kasvualustan pinnan yläpuolelle. Viljellyin laji, pikkulaikkuveitikka (Ledebouria socialis), on suosittu ja helppohoitoinen huonekasvi koristeellisen, kuvioidun lehdistönsä ansiosta.
Cooperin valesilla
Ledebouria cooperi
Ledebouria cooperi on viehättävä lepovaiheen läpikäyvä sipulikasvien monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta. Se tuottaa kapeita, keihäänmuotoisia lehtiä, joita koristavat tunnusomaiset violetit pisteet ja raidat oliivenvihreällä pohjalla, ja kasvi kasvaa jopa 25 cm korkeaksi. Keväällä ja kesällä siitä versoo kauniita riippuvia terttumaisia kukintoja, joissa on pieniä, tähtimäisiä vaaleanpunaisesta lilaan sävyttyviä kukkia. Tämä vähän hoitoa vaativa sipulikasvi muodostaa tiheitä yhdyskuntia maanalaisten rönsyjen avulla, ja sitä arvostetaan sekä huonekasvina että puutarhakasvina.
Pikkulaikku
Ledebouria socialis
Ledebouria socialis, joka tunnetaan yleisesti nimellä pikkulaikku tai hopeahyasintti, on viehättävä sipulikasvi kotoisin Etelä-Afrikan Itä-Kapin alueelta. Sen suikeissa lehdissä on silmiinpistävä hopeinen kuviointi tummilla täplillä ja purppuranpunainen alapuoli, mikä muistuttaa leopardin kuviota. Pisaranmuotoiset sipulit kasvavat osittain kasvualustan pinnalla, ja keväällä sekä kesällä se kasvattaa siroja kukkavarsia, joissa on pieniä vihertävän vaaleanpunaisia kukkia. Se on erittäin kestävä ja helppohoitoinen kasvi, joka sopii erinomaisesti aloittelijoille.
Puna-leea
Leea guineensis
Leea guineensis, joka tunnetaan yleisesti nimellä puna-leea tai guineanleea, on rehevä trooppinen pensas, joka kuuluu viiniköynnöskasvien (Vitaceae) heimoon. Se on kotoisin Länsi-Afrikan ja trooppisen Aasian sademetsistä. Kasvi kasvaa tiiviisti ja pystysuoraan, saavuttaen viljelyssä jopa 3 metrin korkeuden. Sen tiheä ja kiiltävä lehdistö on usein pronssinvärinen, tummanvihreä tai syvän viininpunainen, erityisesti 'Rubra'-lajikkeella. Ihanteellisissa olosuhteissa se tuottaa tyypillisiä sateenvarjomaisia kukintoja (sarjoja), joiden pienet kukat vaihtelevat punaisesta oranssiin ja keltaiseen. Kukintaa seuraavat pyöreät hedelmät, jotka kypsyvät violetista kirkkaanpunaisiksi. Se on aluskasvillisuuteen sopeutunut kasvi, joka viihtyy puolivarjossa tai varjossa, mikä tekee siitä erinomaisen valinnan suuriin sisätiloihin, varjoisiin trooppisiin puutarhoihin ja koristeelliseksi ruukkukasviksi.
Pikkulimaska
Lemna minor
Pikkulimaska (Lemna minor) on yksi maailman pienimmistä kukkasvikasveista. Se kelluu vapaasti seisovan tai hitaasti virtaavan makean veden pinnalla muodostaen tiheitä vihreitä mattoja. Laji on levinnyt kaikkialle maailmaan ja sitä esiintyy lammissa, järvissä ja akvaarioissa ympäri maailmaa.
Lenophyllum acutifolium
Lenophyllum acutifolium
Lenophyllum acutifolium on pieni, monivuotinen mehikasvi Crassulaceae-heimosta, kotoisin Koillis-Meksikosta (Coahuila ja Nuevo León) ja Etelä-Texasista. Se muodostaa tiiviitä ruusukkeita mehevistä, vastakkaisista ja teräväkärkisistä lehdistä, jotka vaihtelevat oliivinvihreästä kuparinruskeaan täydessä auringonvalossa. Se kasvaa noin 10–15 cm korkeaksi ja tuottaa kärkivarsissa pieniä, kellanvihreitä kukkia terttuina. Se on erittäin helppo lisätä: luonnollisesti pudonneet lehdet juurtuvat itsestään alustaan.
Linssi
Lens culinaris
Linssi (Lens culinaris) on hernekasvien heimoon kuuluva yksivuotinen ruohovartinen palkokasvi, joka kasvaa noin 45 cm korkeaksi. Sillä on ohut ja haarautuva varsi. Kasvi tuottaa pieniä valkoisia, vaaleanpunaisia tai vaaleansinisiä kukkia ryhmissä, joita seuraavat lyhyet palot. Jokaisessa palossa on yhdestä kahteen linssinmuotoista siementä. Linssiä on viljelty muinaisista ajoista lähtien sen proteiini-, rauta- ja kuitupitoisten syötävien siementen vuoksi. Kuten muutkin palkokasvit, se sitoo ilmakehän typpeä juurinystyröissään elävien symbioottisten bakteerien avulla.
Leijonankorva
Leonotis nepetifolia
Huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva yksivuotinen tai lyhytikäinen pensasmainen kasvi, joka kasvaa 1–3 metrin korkuiseksi. Se on kotoisin trooppisesta Afrikasta ja on kotiutunut laajasti trooppisille alueille ympäri maailmaa. Kasvi tunnetaan erityisesti pallomaisista ja piikkisistä kukkaryppäistään sekä oransseista, putkimaisista kukistaan, jotka puhkeavat kesällä ja syksyllä. Se kasvaa tyypillisesti tienvarsilla ja joutomailla, ja se voi käyttäytyä invasiivisen rikkaruohon tavoin.
Kesämaitiainen
Leontodon hispidus
Leontodon hispidus, joka tunnetaan yleisesti nimellä kesämaitiainen, on Asteraceae-heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Euroopan ja Aasian niityiltä ja rinteiltä. Se tuottaa tyypillisiä keltaisia kukkia kesäkuusta syyskuuhun ja on pölyttäjien, kuten mehiläisten ja perhosten, suosiossa.
Pikkumaitiainen
Leontodon saxatilis
Pikkumaitiainen (Leontodon saxatilis) on matalakasvuinen monivuotinen ruoho, joka kuuluu asterikasvien (Asteraceae) heimoon. Se muodostaa tyviruusukkeen, jonka liuskaiset lehdet ovat jäykkien, kaksihaaraisten karvojen peitossa. Ruusukkeesta nousee ohuita, lehdettömiä varsia, joiden päässä on yksittäisiä kirkkaankeltaisia mykerökukintoja, jotka muistuttavat pieniä voikukkia. Alkuperältään eurooppalainen ja pohjoisafrikkalainen laji viihtyy avoimilla ruohostoalueilla, rannikkodyyneillä sekä hiekkaisilla tai kalkkipitoisilla mailla kukkien kesäkuusta lokakuuhun.
Lännennukula
Leonurus quinquelobatus
Leonurus quinquelobatus on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen lääkekasvi, jota esiintyy laajalla alueella Euraasiassa Sahalinilta Keski-Eurooppaan ja Italiaan asti. Se on läheistä sukua nukanukulalle (Leonurus cardiaca), johon se usein sekoitetaan, mutta sen viisiliuskaiset, kämmenmäisesti jakautuneet lehdet ovat sille tyypillinen tuntomerkki. Kasvi voi kasvaa 1–1,5 metriä korkeaksi, sen varret ovat nelisärmäiset ja nukkaiset, ja kesä-elokuussa sen lehtihankoihin puhkeavat vaaleanpunaiset tai liilat kukkakiehkurat. Se viihtyy parhaiten aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla ravinteikkaassa ja läpäisevässä maassa, ja se voi kasvaa samalla paikalla vuosikymmeniä. Perinteisesti se tunnetaan "sydänyrttinä", sillä sen kukkivia versoja on käytetty muinaisista ajoista lähtien sydämentykytysten rauhoittamiseen ja naisten terveyden tukemiseen.
Pihatähtimö
Lepidium didymum
Pihatähtimö (Lepidium didymum, syn. Coronopus didymus) on yksivuotinen tai kaksivuotinen ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon kuuluva yrtti, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta (Brasilia, Argentiina, Bolivia, Chile, Paraguay, Peru, Uruguay ja Venezuela) ja nykyään luonnonvaraisena levinnyt lähes kaikkialle maailmaan. Se muodostaa tyviruusukkeen, josta lähtee lamoavia tai pystyjä, runsaasti haarovia varsia, jotka voivat kasvaa jopa 40 cm pitkiksi. Lehdet ovat vuorottaisia, pariliuskaisia, kapeilla liuskoilla, ja koko kasvi erittää murskattuna voimakkaan ja ominaisen tuoksun. Kukat ovat pieniä, valkeahkoja tai lähes terälehdettömiä, terttuina, ja niistä kehittyy Lepidium-suvulle tyypillisiä kaksilohkoisia hedelmiä. Se on yleinen häirityillä mailla, tienvarsilla, puutarhoissa, nurmikoilla ja viljelyalueilla, missä se käyttäytyy voimakkaana ja nopeasti kasvavana rikkakasvina.
Miekkasara
Lepidosperma laterale
Lepidosperma laterale on mätästävä, monivuotinen saraviita, joka on kotoisin Itä- ja Kaakkois-Australiasta sekä Uuden-Seelannin Pohjoissaarelta. Sen jäykät, litteät ja kiiltävät lehdet kasvavat 30–150 cm korkeiksi, ja niiden tyvet ovat punertavat, muodostaen tiheitä ikivihreitä mättäitä. Irtonaiset, kapeat kukkarykelmät, joissa on ruskeita tähkiä, ilmestyvät pääasiassa keväällä ja kesällä, ja niitä seuraavat pienet vaaleanruskeat pähkylät. Luonnonvaraisena sitä tavataan hiekkaisessa maaperässä ja kallioilla kanervanummien metsissä, avoimissa metsissä ja rantametsiköissä. Se on kestävä ja helppohoitoinen kasvi, jota arvostetaan eroosion torjunnassa, elinympäristöjen rakenteen luojana ja luonnonmukaisessa puutarhasuunnittelussa.
Jaavansaniainen
Leptochilus pteropus
Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva epifyyttinen saniainen, joka kasvaa upoksissa tai osittain upoksissa jokien varsilla kivillä ja juurakoilla. Se kasvaa tummanvihreästä, suikertelevasta maavarresta, josta nousee suikeita, poimuisia, noin 20 cm pitkiä lehtiä. Kasvi voi saavuttaa 15–30 cm korkeuden. Erittäin kestävänä se on yksi helpoimmista akvaario- ja paludariokasveista kasvattaa.
Lyijypuu
Leucaena leucocephala
Leucaena leucocephala on erittäin nopeakasvuinen palkokasveihin kuuluva puu, joka on kotoisin Meksikosta ja Väli-Amerikasta. Se tunnetaan laajasti herkästä, sulkamaisesta lehdistöstään, valkoisista pallomaista kukistaan ja pitkistä siemenpaloistaan. Se on arvokas pioneerlaji heikentyneiden maaperrien kunnostamiseen typensidontakykynsä ansiosta, vaikka se voi levittäytyä haitallisesti trooppisissa ilmastoissa, mikäli sitä ei hallita asianmukaisesti.
Shasta-päivänkakkara
Leucanthemum
Leucanthemum on Asteraceae-heimoon kuuluva monivuotisten ruohovartisten kasvien suku, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Eniten viljelty lajit ovat L. × superbum (shasta-päivänkakkara) ja L. vulgare (häränsilmä). Ne tuottavat klassisia valkoisia kukkia kultainkeltaisine keskuksineen ja kukkivat keväästä kesän loppuun. Kestäviä, vähähoitoisia ja rakastettuja puutarhoissa sekä leikkokukkina.
Isopäivänkakkara
Leucanthemum × superbum
Isopäivänkakkara (Leucanthemum × superbum) on suosittu monivuotinen risteymäperenna, jota arvostetaan sen suurista, valkoisista ja päivänkakkaramaisista kukista, joissa on kullankeltainen keskus. Puutarhuri Luther Burbankin jalostama kasvi kukkii runsaasti loppukeväästä alkusyksyyn ja on suhteellisen helppohoitoinen.
Mitä ovat Helpot kasvit?
Helpot kasvit ovat ihanteelliset aloittelijoille tai ihmisille, joilla on vähän aikaa hoitoon. Nämä lajit sietävät kastelun virheitä, valon vaihteluja eivätkä vaadi jatkuvaa huomiota. Täydelliset niille, jotka aloittavat juuri kasvien kanssa.
Vinkkejä Helpot kasvit:n hoitoon
Menestyäksesi helpot kasvit:n kanssa: vähemmän on enemmän. Vältä ylikastelua, valitse sopivalla valolla oleva paikka ja anna maaperän kuivua kastelukertojen välillä. Useimmat näistä kasveista mieluummin 'unohdetaan' silloin tällöin.